Turusta Karibialle ja takaisin 2022-2023
Tervetuloa seuraamaan Vahinen matkaa Turusta Saksan, Islannin, Irlannin ja Manner-Euroopan kautta Karibialle ja sieltä takaisin! Mukana seiloreita monenlaisella kokemuksella, osa ensimmäistä kertaa purjehtimassa, osa kokeneita merenkävijöitä. Matkaa taitetaan sail training -periaatteella, eli kokeilemalla ja yhdessä tehden ja oppien. Vahinen päällystössä turvallisuudesta vastaa Suomen Purjelaivasäätiön koulutetut vapaaehtoiset. Blogia päivitetään säännöllisesti yhteyksien ja olosuhteiden salliessa. Tervetuloa seuraamaan seikkailuamme! Lisää tunnelmia Vahinelta Instassa @sy_vahineofficial
Horta-Cherbourg
11.6.2023 18:29
Seikkailun tähän mennessä ehkä ankarin purjehdussää oli 7.6. keskiviikkona klo 20-24 vahtivuorossa, jolloin purjehdittiin 13-15 m/s apparentti-vastatuulessa, 2-3 metrin mainingeilla ja kunnon vesisateessa. Vahine kiisi tällöin vajaan 10 solmua, mutta harmi vain, että 30 astetta väärään suuntaan halutusta matkasuunnasta kryssimisen takia... Ainakin päästiin kokemaan Vahinen sukkulointia hieman rankemmassa kelissä.
Seuraavina päivinä ennen saapumista Ranskan Camaret-sur-Meriin oli purjehdussää keveympi, mutta tuulensuunnan pysyessä visusti vastaisena. Luonto kuitenkin tarjosi parastaan valaiden ja flamingon muodossa. Havaitsimme nimittäin vajaan kymmenen luotsivalaan ryppään, jotka Vahinen vieressä rennosti hyppelehtivät ja haukkailivat raikasta meri-ilmaa. Tämän jälkeen olimme törmätä yksin seilaavaan uimarengas-flamingoon, jonka nimeksi annettiin MOB-Harjoituksen yhteydessä Andre. Andresta tuli 8-miehistön yhdeksäs matkustaja. Loppuhuipennukseksi yö tarjosi meille tainomaisen hetken, kun pimeässsä yössä ainut valonlähde oli veneen alta purskahtelevat kimaltavat glitteriaallot. Pääsimme viimein näkemään kuinka plankton sai valkoiset tyrskyt kimaltamaan pimeässä yössä kuin hohtokeilaussalissa konsanaan tähtitaivaan loistaessa yläpuolella.
Terkut Blondilta, hän ojentaa sulkakynän seuraavalle taikurille luovuuden astian tyhennyttyä tältä päivältä.
Camaret-sur-Meriin rantautuminen tapahtui mitä kauneimmissa olosuhteissa. Yhdentoista meripäivän jälkeen juoksimme aamutuimaan heti kannelle sillä maata oli viimein näkyvissä. Ranskan maankamara yllätti jylhyydellään ja jyrkillä kallioharjanteillaan. Satamapaikka saatiin perämiehen sujuvalla ranskan kielen taidolla kuin vettä vaan, ja innokkaimmat maakravut suutelivat laituria klo 10 paikallista aikaa. Tunnelma oli juhlallinen ja voitokas. Kippari palkitsi miehistön Gin do Mareilla ja ryhmärämä lähti tarmoa uhkuen valloittamaan pittoreskia ranskalaiskylää, muutaman jäädessä vielä puuhastelemaan paatille.
Maakravun huojuvasta askeleesta ja satamakaupungin paheista saimmekin nauttia huimat 24 tuntia kunnes oli aika palata takaisin ruotuun ja vahtivuoroihin. Tuliaiseksi Camaret-sur-Meristä saimme ikääntyneen saksalaisen herrasmiehen, joka oli kyytiä ja Vahinen lämmintä syliä kipeästi vailla. Häntä kuljetamme panttivankina St. Maloon asti näillä näkymin. Englannin kanaali on osoittautunut hyvin vilkkaaksi mestaksi. Radiopuhelin pirisee kuin viimeistä päivää ja kalastajalaivoja saa varoa useamman silmäparin kera.
Ps. Camaret-sur-Merin edustalla pääsimme vihdoin toteuttamaan pellehyppykilpailun veneen kannelta, kun kapteeni määräsi tiukan 5 minuutin uintipysäkin. Noh, ehti siinä Andrenkin karrelle palanut hipiä kastautumaan vilvoittavassa merivedessä.
Pps. Merellisiä terkkuja Maikille, jos satut lukemaan :) <3
-Sonkkuli
Ppps. Lämpimiä terveisiä lähettää myös (ainakin 50 lettua ja eräänä yönä 5 litraa popcornia kattilassa paistellut) Venla. Viime kerran blogin kirjoittaminen meinasi johtaa välillemme kriisiin, joten päätimme, että tämän saralla on parempi jatkaa mieluummin erikseen. Pääsimme tänään kokeilemaan myös keulaan asennettavaa genakkeri-pallopurjetta, jopa kahteen otteeseen, kun ensimmäisellä kerralla se meni väärin päin. Croisantit ja patongit eivät ole koskaan maistuneet yhtä herkullisilta kuin Camaret-sur-Merin paikallisen leipomon tuoreet tuomiset elettyämme 10 päivää pelkillä korpuilla (ja yksillä kaurapuuroleipien yrityksillä). Meinasikohan joku sekoittaa saksalaisen pitkätukka-merimiehen ja Sonjan keskenään, kun köydet irroitettiin ja moottori käynnistettiin Sonjan vielä juostessa laiturilla ja hän joutui hyppäämään liikkuvan veneen kyytiin. Onneksi on vielä seikkailua jäljellä<3!
7.6.2023
Viikko merillä takana! Tässähän aletaan pikkuhiljaa pääsemään sisään
purjehduksen syvimpään olemukseen. Juuri ennen kuin aloitin tätä
blogitekstiä kirjoittamaan, tuuli nosti päätään oikein kunnolla ja Vahine
sai ansaitsemansa kallistuskulman. Nyt mennään eikä meinata. Miehistö
kulkee kannen alla kädet toisina jalkoinaan ja ruokapöydän yllä verkossa
riippuva Tyrmääjä-Meloni odottaa saalistaen seuraavaa uhriaan. Hän pitää
tässäkin ryskytyksessä päänsä kovana, toisin kuin rakas Sonjamme, jonka pää
on todettu pehmeämmäksi kuin pesusieni.
Eilinen sujui suhteellisen leppoisasti ja aurinko mielisteli meitä
lämmöllään. Päivä oli poutainen ja se toikin meille kauniin yöllisen
tähtitaivaan ja upean (lähes) täysikuun. Tämä sai perämiehemme Hillan
hykertelemään ilosta sekstantti käsissään.
Tämä päivä sitten kuluikin enemmän harmaissa tunnelmissa. Aamuvuorossa klo
04-08 pääsimme vetistelemään vesisateessa muutamankin tunnin. Sade päätti
jäädä seuraksemme koko päiväksi satunnaisesti näyttäytyen. Sisun lempeää
ääntä lukuunottamatta merillä on ollut viime päivien aikana hiljaista ja
olemme saaneet edetä omassa yksinäisyydessämme. Tänään tuli kuitenkin
vastaan toinen yksinäinen vaeltaja. Reilu kymmenmetrinen purjevene ohitti
meidät paaran puolelta horisontissa viipottaen. Hänen matkan päätepistettä
arvuuttelimme aikamme kuluksi. Vaikka tällä hetkellä tuulet ovat meille
suotuisat, ovat ennusteiden ja toteutuneen sään erot aiheuttaneet meille
hetkellistä päänvaivaa. Miehistön syvissä riveissä alettiin jo epäillä
kipparin väkertäneen sääennustemallit Microsoft Paintilla omin kätösin.
Luottamus palautui viimeistään siinä vaiheessa, kun vauhti nousi kahdeksaan
solmuun tuulien noustessa odotetusti ja meno on niin vinhaa, että vettä
tulee kattoluukusta sisään. Nyt taistelemme siitä, että pysymme
muodostuneen matalapaineen itäpuolella, mikä tuo meille edullisia tuulia.
Terveiset Vahinelta sijainnista 42 21.146N 12 06.699W. Pää tyynyyn ja
herätys yön koiravahtia varten. :)
-”Bruno” Eero & Silja
5.6.2023
Päivät ne kuin lentävät siivillä ja Vahine se vain ryskyttää koneen
avustuksella vastatuulessa ja -aallokossa eteenpäin kohti alati muuttuvaa
määränpäätä, seikkailupurjehduksella kun sekään ei ole varmaa. Pystyimme
melkein jo maistamaan autenttiset Fish&Chipsit ja irkkupubien huumaavan
tunnelman, mutta Cork jääköön toiseen kertaan matalapainerintaman
ilmaannuttua sääennustuksiin. Sitten luulimme pääsevämme tapaspöydän ääreen
mutta Espanjastakin on tänään luovuttu ja pikku ylityksemme meripäiväputki
kasvaa vain entisestään. Onneksemme kippari on hemmotellut meitä minuutin
makeanveden suihkuilla muutaman päivän välein. Nyt pääsemme kuitenkin
kokemaan maineikkaan Biskajanlahden, jonka ylityksessä merimiehistä otetaan
mittaa, onneksi tässä vaiheessa vuotta yleensä suhteellisen suotuisissa
olosuhteissa.
Koiravahdit (klo 00-04 kansivahti) ovat tulleet jo tutuiksi ja toissayö
vietettiin maagisessa täydenkuun valossa vendaillen ja muita manööverejä
puuhaillen. Kuutamoyö siivitti meidät miettimään elämää ja keskusteluissa
sukellettiin syviin vesiin. Nyt on viimeisetkin Velasista kiikutetut
pizzapalat vihdoin syöty. Viisi päivää pizzaa teki tiukkaa suurimillekin
pizzan ystäville. Piirakkamestari Bruno on kuitenkin jatkanut teemaa
pelottavasti pizzaa muistuttavilla (mutta maukkailla) leipomuksillaan.
Kaikki ruuat ovat olleet herkullisia, ja vielä on riittänyt tuoreita
kasviksia ja hedelmiä.
Olihan matkaa saatu jo taittaa ennen kuin eilen aamulla mertenvaltias
ilmestyi miehistöllemme ensimmäisen kerran. Tarkkasilmäinen kippari Jarkko
tunnisti metrejä ilmaan hyppäävän valaan Kaskelotiksi ja siitähän se riemu
repesi. Suurempia valaita olemme päässeet ihailemaan tämän jälkeen
pariinkin otteeseen, kerran hyvinkin läheltä. Yksittäisiä rahtialuksia on
näkynyt kaukana horisontissa noin kerran päivässä, muuten vain meren
ääretön avaruus on ollut seuranamme. Meren pinnalla lilluu välillä roskia
ja välillä kummallisia meduusoita.
Saatiin vähän äksöniä tasaiseen taittamiseen, kun isopurjeen levangista
katkesi mutteri, jonka korjaus onnistui kuitenkin käden käänteessä.
Kannella on ollut toisinaan viileämpää sekä kuurosateita ja toisinaan
hyvinkin kesäistä. Perinteinen klo 11 aurinko on jaksanut lämmittää myös
pitkin päivää, kauniin auringonlaskun kera. On tämä hauska yhdistelmä
täydellistä seikkailuun heittäytymistä ja tarkkaa aikataulun ja rutiinien
noudattamista.
Täällä elämä virtaa, hauskaa on ollut ja onneksi on merimaileja vielä
jäljellä. Avoimin mielin otetaan vastaan kyllä kaikki mitä seikkailu tuo
vielä tullessaan.
Ps. Hylje on nauttinut matkasta. Meripahoinvoivillekin on kasvanut vihdoin
merijalat ja nyt kaikki me olemme voineet hyvin <3!
-Sonja & Venla
3.6.2023 16:04
Viime blogitekstin julkaisemisen jälkeen alkoikin tapahtua illan
vahtivuorossa klo 20-24: veneen eteen pääsi salakavalasti maininkien
varjossa kovasti vihreää poijua muistuttava esine, joka oli veneen kanssa
törmäyskurssilla hädin tuskin valoisan aikaan. Esine väistettiin paapuurin
puolelta, mutta ihme on, että täällä keskellä ei-mitään voi tulla
tämänkaltaisia törmäyksiä.
Saman vahtivuoron loppuun vastatuuliryskytyksessä (12 m/s) ja kahden metrin
mainingilla katkesi myös yllättäen skuuttiköysi, kun vene mainingin jälkeen
sukelsi seuraavan mainingin alle ja ilmeisesti roiskuvan veden aiheuttama
lisäkuorma yhdessä nirhautuneen skuuttiköyden kanssa aiheutti köyden
katkeamisen. Laskettiin venettä ja rullattiin genoa sisään. Sitten yhdessä
seuraavan vahtivuoron 00-04 kanssa vaihdettiin toinen skuuttiköysi tilalle
ja Vahine oli taas valmis kiitämään aaltojen läpi. Vahine todellakin
kiitää: 10-12 m/s vastaisessa tuulessa saavutettiin 8-9 solmun
matkanopeuksia täydellä isolla ja genualla Vahinen sukkuloidessa hienosti
aaltojen läpi.
Vastatuuliryskytys on edellisten tapahtumien lisäksi aiheuttanut
kahdelle/kolmelle miehistön jäsenelle oksennuttavaa meripahoinvointia,
minkä vaikutuksia kehoon on voitu todistaa vatsalihasten osittaisena
pintaan nousemisena vuosien piilottelun jälkeen.
Tuulen hieman laannuttua (8-10 m/s) ja mainingin pienentyessä olemme taas
yhdessä voineet nauttia San Jorgen saaren paikallisista tähdepizzoista,
jotka pannuilla paistettuina takaavat sekä suolapöhön että ravinteikkaan
aterian. Tekstin yhteenvetona mainittakoon, että jatkuva
vastatuuliryskytys, maittava (suolainen) ruoka ja meripahoinvointi ovat
hitsanneet aluksen seikkailijat yhteen ennenkuulumattomalla tavalla
miehistön ylittäessä myös omat yksilölliset kykynsä.
”Blondi” Eero
1.6.2023 20.43
Sy Vahinen Horta-Cherbourg legin miehistö on viimein kokoontunut ja päässyt
matkaan. Yhden vuorokauden merillä olon jälkeen on hyvä kerrata mitä viime
päivinä on tapahtunut. Lauantaihin mennessä kaikki olivat saapuneet
Hortaan kalibroitumaan edessä olevaa seikkailua varten. Sunnuntai kului
seesteisesti saaren maisemista ja muista antimista nauttien. Maanantaina
kokoonnuimme Vahinelle ja suoritimme lopulliset viimeistelyt ja
varustautumiset tiistaiaamun köysien irrottamista varten. Ennen avomerelle
siirtymistä teimme yhden yön pysähdyksen San Jorgen saaren Velaksessa.
Saari oli erittäin kaunis ja mahtipontinen. Paikallisen matkaoppaan
kyydissä pääsimme muun muassa tutkimaan hylätyn majakan raunioita ja
käyskentelmään lähes trooppisessa metsikössä. Vulkaaninen maaperä on luonut
Azoreiden saarista kerta kaikkiaan ainutlaatuisia paratiiseja.
Keskiviikkona kello lyödessä viisi jatkoimme taas matkaa ja tällä kertaa
seuraava rantautumismääränpää onkin hitusen kauempana. Hetkellisen
myötäisessä purjehtimisen jälkeen ohitimme San Jorgen saaren sen
länsipuolelta ja käänsimme suunnan kohti pohjoista. Luontoäiti tarjosi
meille vastaisia tuulia, mistä syystä olemme saaneetkin kryssiä oiken
kunnolla. Tuulen voimakkuudessa on ollut ajoittain toivomisen varaa mikä on
saanut meidät käynnistämään Vahinen kumeasti ärjyvän Sisun. Sen voimin
olemme päässeet etenemään sujuvasti lempeämpienkin tuulenvireiden keskellä.
Aurinko on pääosin meitä hellinyt vaikka tänään pientä sadekuuroa esiintyi.
Pakollisena ruokamainintana on San Jorgelta mukaan tulleet pitsat, jotka
pitävät meitä voimissaan edelleen tänäkin päivänä.
Porukkamme on kahdeksan henkeä vahva ja valmis kaikkeen siihen, mitä meri
meille päättää tarjota. Yhteishenki ja yleinen tunnelma veneellä ovat
mahtavat, eikä meidän sitkeyttä pieni merisairauskaan nujerra. Ilta-aurinko
paistaa kauniisti tätä tekstiä kirjoittaessani ja sen jälkeen tuleva pimeys
kutsuu minut ja Siljan yövuoroon kannelle. Vahinen koko miehistö lähettää
terveisiä kaikille lukijoille! Stay tuned for the next episode.
”Bruno” Eero
Vahinen legi Horta-Horta 19.5-26.5.2023:
Keskiviikko 24.5.23
Aamulla päästiin ihasetelemaan auringonnousua merellä. Lähtö oli tähän mennessä tehokkain, ja miehistön tiimiytyminen alkoi selvästi näkyä tekemisessä.
Auringon noustua iso delfiinilauma tuli moikkaamaan Vahinea.
Edellispäivänä ilmoitettu valaiden pongauskisa kävi myös kuumana,ja lopulta Jasmiinan silmiin osuikin kaskelotteja, jotka sitten todistettiin koko miehistön voimin.
Päivän tuulet olivat heikot, mutta iltapäivästä Sao Jorgen niemen kärjessä tuuli nappasi purjeisiin ja päästiinkin mukavasti muutamalla jiipillä Picon satamaan. Satamapaikka osoittautui huonoksi kovien virtausten vuoksi, joten jatekttiin matkaa Hortaan ankkuriin. Ankkurin ketju aiheutti hieman haasteita, mutta siitäkin selvittiin. Yön miehistl vietti ankkurivahdissa vuorotelle.
Sunnuntai 21.5.23
Kolmas päivä käynnistyi pirteästi hyvien yöunien jälkeen vaikka keltanokkaliitäjä populaatio huusi koko yön niinkuin 100 lentävää kissaa tai itkevää vauvaa. Mirkkan mielestä kuulosti, että ne huusivat "äijä, äijä, äijä ääää". Aamupalan ja siivouksen jälkeen miehistö suuntasi tutustumaan paremmin Yrjön saareen mahtavan matkaoppaan Jaimen kyydillä.
Yrjö saari osottautui upeaksi paikaksi kokokohtina maavyöryjen synnyttämine Fajoineen (Pienet lähes saavuttamattomat kylät Atlantin rannalla), karu majakka Rosaisin niemen kylässä, villi kiipeilyreitti laguunille ja pulahdus virkistävään veteen, Japanin setripuut, huimat mäet ja maisemat sekä saaren vihreys. Lopun kruunasi vierailu paikallisessa keittiössä, josta saatiin taivallisisia keksejä mukaan.
Matkalla opittiin, että saarella on 20 000 lehmää ja 6000 asukasta. Päivän viimeisteli Super Bockit vakikapakassa. Huomenna matka jatkuu kohti Terceiraa.
Lauantai 20.5.23
Lauantaina aamuna lähtö hieman viivästyi (johtuneeko naispainoitteisesta miehistöstä), mutta matkaan kuitenkin päästiin, ja luvassa olikin tiukkaa kryssiä kohti Sao Jorgen saarta.
Paula päätti jättää kalastukset paremmille keleille. Valaita yritettiin nähdä koko päivän, ja lopuksi purjeiden laskun aikaan päivän tähyily palkittiin ja muutama pieni valas ilmaantui näköpiiriin. Lisäksi oletettavasti kaskelotit uiskentelivat matkalla veneen alla kun syvyysmittarin lukemat näyttivät kummallisuuksia. Kaikkia jännittää miten Vallun käy yrjön saarella. Päivällisen kokkailut aloitettiin jo veneessä Vallun kuoriessa perunoita kannella kesken vendojen. Rantaan kun päästiin laitettiin kokkailut tulille ja tiukka kilpailu parhaista ruuista on käynnissä. Vallu ideoi keittiössä ja Noora poimi "kauniita" yrttejä pöytään koristeeksi.
Perjantai 19.5.23
Innokkaat purjehtijat kokoontuivat Vahinelle hyvissä ajoin ensimmäisenä päivänä. Kaikki olivat innokkaita ja vähän taisi osaa jännittää. Veneeseen päästyä jaettiin punkat ja käytiin läpi esittelyt. Monelaista purjehtijaa erilaisilla taustoilla mahtuu tälle legille.
Ensimmäinen ilta vietettiin Hortassa nauttien Peterin hyvistä gineistä ja ruuista, miettien miten isoja kaloja Paula kalastaa matkan aikana
Atlantin ylityksen viimeisen päivän kuulumiset vielä (hieman jälkijunassa, toimisto pahoittelee).
FT. Lauderdale - Bermuda - Horta 2859 nm
Perjantaina 12.5.2023 ensimmäiset kansivahdit kajauttivat ”maata näkyvissä” -huudon ensimmäisten auringon säteiden saattamana ja ennen puolta päivää olimme vihdoin saavuttaneet Hortan - Atlantti oli ylitetty. Peter’s raikasi hyvin nopeasti köysien kiinnitettyä rantaan kunnioitettavalla suomalaiskuorolla Rauli Badding Somerjoen tahtiin. Viimeisinä päivinä merellä käytettiin jo melkoista mielikuvitusta kokkien osalta ja syötyämme mm pastaa lihapulla-tonnikala-porkkana-mitälie -kastikkeessa, ruoan tuoreus nousi arvoon mittaamattomaan ja makuhermoja hiveltiinkin tuoreilla tonnikalapihveillä hyvin pian, tomaatit lautasella saavutti melkein samanlaisen suosion kuin kananugetit keskellä Atlanttia ”syökää niin paljon kuin haluatte” -sanat kuultuamme.
Uskomaton seikkailu takana mielettömän miehistön kera. Kokemus on ollut niin suuri, että tämän varmasti sisäistää kunnolla vasta ajan kuluttua. Nyt kun katsoo loputtomiin jatkuvaa Atlanttia, on käsittämätöntä meidän tosiaan tulleen tuon mahtavan meren yli purjehtien. Kaksitoista seikkailijaa pienessä tilassa, jossa yksityisyys oli lähinnä kaunis haave. Mutta ei, tässä porukassa se ei haitannut, yhteistyö oli saumatonta. Tämä seikkailu tarjosi uusia ystäviä, huumoria kaikissa sateenkaaren väreissä, selviytymistä ja ennen kaikkea kunnioitusta luontoäitiä kohtaan.
Päivät Hortalla meni venettä kunnostaen ja opetellen uudelleen kävelemään, on hurjaa miten pitkään kaikki keinuu ja pyörii jalkojen saavutettua kiinteää maata. Miehistö oli kirjaimellisesti liekeissä, uusia potkureita hankittiin sekä suunniteltiin isoon ääneen maailmanympäripurjehdusta. Aamu-uinti Aatamin asussa kuului myös merikarhujen päivärutiiniin ja tarinoita Atlantin ylittäneestä myskikurpitsasta riittää kerrottavaksi jälkipolville.
Vaikka köydet olivat olleet laiturissa kolme päivää tiukasti kiinni, tuttuun tapaan miehistön viimeinenkin aamu Vahinella käynnistyi kiihkeillä tuulilla ja kapteeni laski miehistön lukumäärää eikä yllätyksiltä vältytty tänäkään aamuna. Nyt todella tiedetään mitä vahinointi tarkoittaa sanan jokaisessa merkityksessä. Kiitollisuus valtaa mielen kun miettii viimeistä kuukautta. Seuraava kesä pyöritään pelkissä punaisissa housuissa ja kerrotaan merimiesjuttuja.
Kiitos Vahine, kiitos valtameripurjehtijat, olihan reissu!
Lotta
To 11.5.2023: 19. meripäivä
Aurinko nousi tänäänkin kauniina suorittaessamme aamuista kansivahtiamme.
Aamuvuoro sujui hyvin tavalliseen malliin kunnes aamusarastuksen aikana
huomasimme meressä ajelehtivan roskan. Päätimme napata sen kyytiin ja hyvä
tekomme palkittiin. Ajelehtivasta poijusta löytyi siimaa ja pari uutta
koukkua pyydyksiimme, mitkä päätyivät heti käyttöön.
Auringonnoususta alkaen päivä oli hyvin lämmin ja tyyni, vaikka
vastatuulella oli pieni virkistävä vaikutus. Juhlimme viimeistä täyttä
meripäivää pysähtymällä uimaan, joka oli hyvä tilaisuus pesetyä meressä
ennen suurta tapahtumaa eli oletettua huomista rantautumista Azoreille.
Uintitauko sai ikimuistoisen käänteen, kun kesken uinnin veneen ympärillä
alkoi parveilla delfiinejä. Moni miehistömme jäsenistä pääsi näkemään
uimamaskinsa läpi parin metrin päässä sukeltavia delfiinejä ja kuulemaan
niiden vikisevää keskustelua.
Matka alkaa lähestyä määränpäätänsä ja huomenna meidän pitäisi herätä
näkymään Pico-tulivuorelle. Pelokkaana mietimme miltä kiinteä maa jalkojen
alla tuntuu 20. meripäivän jälkeen. Jo Bermudalla miehistöä keikutti
maissa enemmän kuin veneessä, joten huoli on todellinen. Olemme
hitsautuneet hyvin yhteen matkan aikana ja moni meistä olisi varmasti
valmis jatkamaan seikkailua Lissaboniin tai vielä pidemmälle. On kuitenkin
hienoa rantautua ja juhlia upeaa saavutustamme sekä päästä näkemään
Miamissa ja Bermudalla tapaamiamme purjehtijoita, joiden kanssa sovimme
näkevämme yhteisessä määränpäässämme Hortalla. Vielä hienompaa on tietysti
jälleen saada yhteys lähimmäisiin.
Alamme jo uskomaan sanontaan: ”Kaikki paitsi purjehdus on turhaa”, jonka
seurauksena rämepojat jo suunnittelivat maailmanympäripurjehdusta.
Ajankohdaksi on valittu 2027 ja matkaseuraksi suunniteltu rämepoikien
mielitiettyjä. Toivommekin, että alatte valmistautumaan reissulle ja
hankkimaan purjehduskokemusta jo ennen kotiinpaluutamme.
3. Vahti (Juho, Juhan, Oskari)
12.5.2023, Ships time 22.01 (UTC -1h),
Tänään klo 23 siirrämme kelloja viimeisen kerran +1h Azoreiden kesäaikaan
UTC-0h
VAHINE:n sijainti: 38º04'N 029º58'W, Hortaan matkaa 71 nm
Ke 10.5.2023: 17. meripäivä
Meressä näkyi suuri punainen pallofendari, jonka innolla pelastimme
Vahinelle. Tätä olimme jo pitkään odottaneet ja muutaman vesiperähavainnon
jälkeen meitä vihdoin onnisti. Edellinen Vahinelle atlantilta ongittu
turvatyynyfendari oli jatkanut matkaa seuraavan onnekkaan suojaksi jo
joskus viime syksynä. Fendarin kiinnitys oli rikki ja sen kyljessä luki
vielä vanhan omistajan nimi. Försti korjasi kiinnityksen ja irrotti entisen
omistajan tussilla piirretyn nimen: ”Sailors Delight” jarrukliinerillä. Nyt
olemme valmiita rantautumaan tämä suojanamme Hortaan. Tänään oli Vahinella
huoltopäivä. Kapteeni määräsi kaikki patjat ja lakanat ulos tuulettumaan ja
myös Vahinen mykäksi mennyt hälytyssummeri vaihdettiin uuteen.
Luontohavainnoista: yleislintujen (Juhanin keksimä nimitys tavallisen
näköiselle linnulle) määrä on selvästi noussut, joten maata lienee
lähistöllä. Näimme myös yleislintujen alalajeihin kuuluvan lapintiiran.
Delfiinien vierailu Vahinen keulassa on jo joka kansivahdille osuvaa
arkipäivää, eikä aiheuta enää kuhinaa kannen alle asti, kuten vielä muutama
päivä sitten.
Päivän ehdoton kohokohta oli Idan ja Aleksin tarjoamat pullakahvit. He
leipoivat kaikille korvapuustit ja koko miehistö kerääntyi kannelle
nautiskelemaan tuoreista pullista! Illalla Vahinella oli vessapaperi gate.
Kuka oli laittanut vessapaperirullan väärinpäin keulan vessaan? Syyllistä
pyrittiin löytämään kaikin keinoin. Nyman teki intervention ja
ristikuulusteli jokaista miehistön jäsentä asiasta. Nyman ehdotti miehistön
laittamista etukannelle stressiasentoon ja pesemistä kylmällä vedellä
kunnes syyllinen saadaan selville. Haastattelujen perusteella heräsi
kuitenkin epäilys siitä, että kyseessä saattoi olla puolisokean miehen
hämärässä tapahtunut inhimillinen erehdys. Kurinpitotoimia kuitenkin
harkitaan.
Kaikki on hyvin täällä Atlantin aalloilla ja miehistö jännittää kenen
veikkaus ”Maata näkyvissä” huutoon osuu oikeaan. Huomenna on
todennäköisesti viimeinen täysi meripäivä. Iridium-satelliittiyhteyden
käytöstä löytyi salasanan takaa hintatietoa ja meille selvisi, että yhden
rakeiseksi cropatun pikselimössökuvan lähetys blogiin on 100e luokkaa,
joten luovumme päivittäisen blogikuvan käytännöstä.
”Skopolle suukkoja, olet rakas <3”
”Hei Doris ja kiintiömies, kohta nähdään <3”
”Lappeenrannan lahja maailman naisille lähettää rakkautta ja suukkoja
sylikaupalla”
2. Vahti (Nestori, Osku, Lotta)
10.5.2023, Ships time 21.30 (UTC-1h)
VAHINE:n sijainti: 37º17'N 32º28'W, Hortaan matkaa 199 nm
Ti 9.5.2023: 17. meripäivä
Aamu alkoi mitä parhaimmissa merkeissä kun tuuli oli yltynyt yön aikana
jopa varsin mukaviin lukemiin mainingin ollessa edelleen varsin
maltillinen. Tämä jos mikä sai miehistön nukkumaan makeasti, mutta myös
nauttimaan purjehduksesta. Purjehduksen iloa ei tällä kertaa kuitenkaan
kestänyt pitkään kun taivas repesi ja vei tuulen mennessään. Vaan tämäpäs
tarjosi loistavan tilaisuuden jynssätä kansi puhtaaksi tulevia sundeck-
treenejä varten.
Päivä eteni rauhallisissa tuulissa ja iloksemme pääsimme vielä nostamaan
purjeita ja tekemään myös reissun toisen vendan. Olipa meillä myös
parhaimmillaan neljä purjettakin ylhäällä ja ainakin allekirjoittanut piti
tätä varsin vaikuttavana näkynä. Päivän edetessä tuuli kuitenkin tyyntyi
mikä tarjosi mahdollisuuden uintihetkelle Atlantin sinessä.
Ilta eteni rauhallisesti Sisun jylyssä ja auringonlasku oli mitä mahtavin,
ehkä jopa reissun kaunein. Ja pääsimmepä myös ihailemaan delfiinien
ilakoimista auringonlaskussa. Näky oli suorastaan satumainen.
Horta lähestyy hyvää vauhtia ja reissu lähenee loppuaan, mutta elämä vain
tuntuu lisääntyvän meressä ja nähtävää on päivä päivältä enemmän. Mitähän
tulevat päivät mahtavat tuodakaan tullessaan.
1. Vahti (Aleksi, Ida, Tuomo)
9.5.2023, Ships time 22.00 (UTC-2h)
VAHINE:n sijainti: 36º22'N 035º10'W, Hortaan matkaa 338 nm
Ma 8.5.2023: 16. meripäivä
Aamulla kun aurinko oli juuri noussut horisontin yläpuolelle näimme
delffiinien taas hyppivän veneemme ympärillä ja muiden vielä kuorsatessa
kolmosvahti pääsi todistamaan uskomattoman delfiinien shown, joka viritti
kaikkien fiiliksen korkealle uuteen päivään. Auringon noustua jouduimme
harmiksemme toteamaan, että hyvistä tuulista saa enää vain unelmoida ja
tuuli alkoi olla aivan olematonta. Päätimme laskea purjeet ja käynnistää
PastoriSisun. Spiirapuomin jätimme vielä paikalleen, sillä ennusteiden
mukaan kevyitä myötätuulia on vielä loppumatkasta luvassa.
Päivä paljastui erittäin lämpimäksi ja aurinkoiseksi, joten pääsimme
nauttimaan perinteisestä sundecikstä. Hieroimme toisemme aurinkorasvasta
kiiltäviksi, treenasimme lihaksemme pumppiin ja pääsimme hyppäämään mereen
uimaan. Rentouttavaa touhuamista siis! Olemme jo aikaisemmin huomanneet,
että veden väri on hieman tummentunut verrattuna Miami-Bermuda välin vesiin
ja tänään uimalasit päässä uidessamme pääsimme selkeästi toteamaan tämän
ilmiön. Kotiväen innokkaimmille voisimme antaa kotiläksyksi tehtävän
selvittää seiloreille mistä veden värin muutos siis johtuu? Olemme
kuitenkin samalla valtamerellä ja molemmissa kohdissa allamme on ollut noin
5km vettä.
Tänään olemme päässeet myös onkimaan ajelehtivaa poijua/ fendaria, joka on
jostain isommasta aluksesta pääsyt tippumaan joskus. Poiju oli täynnä
hanhenkauloja ja pieniä rapuja. Siihen oli siis syntynyt täysin oma
ekosysteeminsa, joka kelluu keskellä Atlantin valtameren aaltoja aivan
yksikseen. Mistä kyseinen rapujen suku on päätynyt yksinäisen poijun
kyytiin elämään kun alla on vettä useita kilometrejä? Koska merellä
ruokailu on ollut merkittävänä hetkenä päivässä hetken jo tuumailimme
pitäisikö ravut kerätä talteen ja vääntää rapupastaa. Jätimme ravut
kuitenkin rauhaan ja pääsimme nauttimaan päivälliseksi kakkosvahtien
tekemistä burgereista, joihin Osku oli itse loihtinut sämpylät. Kunnon
artesaanipurilaisen kylkeenhän kuuluu itsestäänselvyyytenä kokonaisista
perunoista itse tehtyjä ranskalaisia luonnollisesti uppopaistettuna. NAM!
Luontohavaintojen osalta päivä oli reissun antoisin. Aamun delfiinien
jälkeen näimme näitä merinisäkkäitä vielä useita kertoja pitkin päivää.
Viimeisillä kerroilla kansivahdin huudot delfiinihavainnoista eivät enää
herättäneet suurta kuhinaa kannella. Huuto valashavainnosta tehosi
kuitenkin varsin hyvin. Meitä onnisti nähdä alle sadan metrin päässä
purjeveneestämme valtava, noin veneemme kokoinen valas, jonka lajia emme
tunnistaneet. Valaan massiivinen selkä, ikiaikainen olemus ja vesiruiskut
tekivät varmasti lähtemättömän vaikutuksen kaikkiin. Lintujen määrä tuntui
lisääntyvän tänään edellisistä päivistä. Johtuukohan tämä jatkuvasti
lähestyvästä maasta? Ainakin mielikuvissamme osa näistä linnuista voisi
hyvin olla matkalla Suomeen. Kuiskailimme näille linnuille terveisiä kotiin
vietäväksi, jos määränpää sattuisikin olemaan oikein:
”Förstiltä virtuaalihalaus Pitkäsalmenkadulle.”
”Vaimulille, Toukalle ja Koiruudelle haleja.”
”Mäntyharjun tiikeri eli Vessanpellon Sika-instituutin insinööri lähettää
terveisiä valtamereltä kotiväelle ”Täällä kaikki hyvin!”
”Terveisiä Ristikankaankadun yläkertaan! NSTM”
”Lentosuukkoja Lammenkujalle, toivottavasti siellä ollaan kotiuduttu jo
hyvin <3”
”Lumikolamies on tervetullut Kemijärven-Keijun palvelukseen myös kesällä.”
”Eilisen juhlasankari lähettää lämpimän halauksen ja lentosuukkoja Turkuun
ja Lietoon <3”
”Majava ei saa sorsaa mielestään!”
3. Vahti (Juho, Juhan, Oskari)
8.5.2023, Ships time 22.30 (UTC-2h)
VAHINE:n sijainti: 35º40'N 037º27'W, Hortaan matkaa 460 nm
Su 7.5.2023: 15. meripäivä
Oskari kutsuttiin kansivahdista ruokapöydän ääreen Vahinen salongin
raikuessa ”paljon onnea vaan” laulusta. Olimme kokanneet Oskarille
syntymäpäivä aamiaisen. Tarjolla oli perinteisen puuron lisäksi myös
lettuja nutellalla ja syntymäpäiväsankarille oli paistettu pekonia ja
munia. Aamupala oli runsas ja maittava sekä tunnelma Vahinella katossa.
Purjehdus sujui mesaanin ja genoan voimalla virsikirjaa myötätuuleen.
Aallot olivat edelleen melko korkeita ja tarjosivat melko epätasaista
keinuntaa joka vaikutti osan miehistöstä nukkumiseen. Päivän
luontohavaintoihin kuului parin delfiinin aamuinen tervehdys
valtameripurjehtijoille. Olemme huomanneet myös että portugalinsotalaivat
ovat muuttuneet punertavan värisiksi. Ennen lounasta muutamat miehistön
jäsenet pyykkäsivät hikisimmät paitansa nyrkkipyykillä kannella seuraten
kapteenin esimerkkiä. Lounaaksi nautimme maittavaa fetapastaa ja tätä
seurasi sekä kauhulla että innolla odotettu uusien vahtivuorojen sekä
punkkapaikkojen arvonta. Keulapiikin paikoista yritettiin hieroa kauppaa,
mutta lopullista sopimusta ei allekirjoitettu joten arvontatulos piti.
Illan hämärtyessä miehistö levittäytyy nukkumaan mitä ihmeellisimpiin
paikkoihin ja tasainen tuhina täyttää Vahinen.
Förstillä on tapana jakaa poikkeuksellisen esimerkillisestä toiminnasta
plussia ja 3. vahti olikin kunnostautunut runsailla plus merkinnöillä.
Kapteeni on koko reissun aikana jakanut vain kaksi plussaa: yhden Idalle
esimerkilisestä siivoamisesta ja toisen koko entiselle kolmoselle myös
samasta esimerkillisestä siivoamisesta. Nyt ennen ylivoimaisen 3. vahdin
maine on muiden harteilla. Arpa on pitänyt Nestorin ja Oskun koko reissun
yhdessä ja he siirtyivät kolmosesta kakkosvahtiin Lotan kanssa. Erinomainen
kokoonpano siis myös loppureissuksi.
Päivälliseksi tarjoiltiin itsetehtyjä nugetteja sekä nuudelia. Salongissa
nähtiin lähes tappeluksi yltänyt ryntäys ruuan kimppuun kun keittiöstä
kuului lausahdus: ”Saa syödä niin paljon kun haluaa”. Nälkäiset miehet
ryntäsivät santsaamaan kun koppikotkat raadon kimpussa. Päivällisen jälkeen
Juholle tuli erinomainen idea että lähetämme pullopostia ja valitteli
päällystölle kun ei oikein pulloa ole laivassa, alkoholin nauttiminen kun
on merellä kielletty. Nyt kuitenkin päällystö päätti avata yhden
punaviinipullon - olihan juhlapäivä. Hauskaa kuinka paljon riemua pari
pientä kananpalaa ja puoli desiä punaviiniä Vahinen miehistössä loi ja
kuinka pienelle neliömäärälle miehistö mahtuu tätä juhlahetkeä viettämään.
Kotiväelle rakkaita terveisiä. Erityisesti kuumakujalle suukkoja <3
2. Vahti (Nestori, Osku, Lotta)
7.5.2023, Ships time 21.31 (UTC-2h)
VAHINE:n sijainti: 34º47'N 040º07'W, Hortaan 601 nm
La 6.5.2023: 14. meripäivä
Aloittaessamme päivämme eilisen myräkkä tuntui olevan kaukana takana.
Kannelle kiivetessä vastassamme oli täysikuun kuutamo ja lempeät tuulet.
Tuntui mukavalta olla kannella ilman vesisadetta ja aalloista roiskuvaa
vettä. Tilanne muuttui kuitenkin hämmästyttävän nopeasti, kun saderintama
tuli päällemme ja tuuli alkoi yltyä. Hetkessä tuuli nousi yli 20 m\s:ssa ja
vettä piiskasi kannelle yhtälailla merestä kuin taivaaltakin. Odotimme
tuulen laantuvan saderintaman ohittaessa meidät, mutta näin ei käynyt. Yli
kolmen tunnin ajan tuuli pysyi 22-25 m\s:ssa eli kirjaimellisesti
myrskylukemissa. Eilisestä poiketen tuuli oli suunnaltaan ja kovuudeltaan
kuitenkin melko vakaa, mikä alun totuttelun jälkeen alkoi tuottamaan
kansivahdillemme hienoja elämyksiä.
Vahine käyttäytyi tuulessa hämmästyttävän vakaasti ja pian jännitys
muuttuikin riemukkaaseen ennätystehtailuun. Suurimmat nopeuslukemat
kellotti lopulta nuori ruorimiehemme Aleksi, joka sai hienon surffauksen
päätteeksi ohjattua Vahinen 14,0 solmun nopeuteen. Ennätystehtailua
auttoivat viimepäivien kovien tuulien kasvattamat aallot, joiden merkitsevä
aallonkorkeus oli säätietojen mukaan yli neljä metriä. Merkitsevällä
aallonkorkeudella tarkoitetaan keskiarvoa aaltojen suurimman kolmanneksen
korkeudesta, joten korkeimmat yksittäiset aallot ovat todennäköisesti
olleet 7-8 metrin luokkaa. Tällaisen aallon tullessa sopivasta suunnasta ja
sopivalla nopeudella vene ikään kuin surffaa siltä alas kiihdyttäen
vauhtia. Vahinen vakaudesta tällaisissa olosuhteissa kertovat hyvin vuoron
aikana nautitut teet sprayhoodin alla ja Förstin parranajo kesken kovimman
myräkän.
Iltapäiväksi tuuli oli tyyntynyt ja aurinko ilmestyi esiin pitkästä aikaan.
Aurinko ja kuiva keli olivat tervetulleita vieraita helpottammaan aluksemme
viidakkoitumista. Vihdoin varusteita sai oikeasti kuivattua. Auringon myötä
myös sundeck, sanan varsinaisessa merkityksessä, saatiin taas avattua ja
voimisteluliikkeitä nähtiin taas kasvavissa määrin.
Bermudalta lähtien matkaamme siivittänyt myötätuuli kääntyi tänään jopa
liian myötäiseksi, mikä aiheutti ongelmia kurssissa pysymisessä. Täysin
myötäiseen tuulen kun on haastellista purjehtia vahinkojiippi-riskin
vuoksi. Ratkaisuksi tähän purjeet viriteltiin virsikirjaksi kutsuttuun
asentoon, jossa keulapurje on toisella puolella ja isopurje toisella. Näin
saimme kurssimme taas palautettua Kap Verdeltä kohti Azoreita.
Virsikirjaksi viritetyt purjeet olivat jo itsessään hieno elämys, mutta
pian saimme seurata delfiinien järjestämää esitystä veneemme ympärillä.
Veneen joka puolella vilisi eviä ja kirkkaan veden läpi näkyi sukeltelevia
delfiinejä. Delfiinit selvästi nauttivat veneemme keula-aallosta ja
hyppivät puolelta toiselle veneemme edessä pitkän tovin. Tämä esitys
aiheutti ymmärrettävästi koko miehistössämme suurta riemua. Tällaisista
hetkistä moni meistä uskalsi vain haaveilla ennen reissuun lähtöä.
Hienon päivän kruunasi maistuva päivällinen ja kaunis auringonlaskun.
Matkaa Azoreille on kirjoitushetkellä 751 merimailia. Ykkösvahdin ja koko
miehistön osalta lämpimiä terveisiä kotiin. Yhden miehistön jäsenen osalta
erittäin lämpimät terveiset myös Italiaan!
1. Vahti (Aleksi, Juhan, Lotta),
6.5.2023, Ships time 21.53 (UTC-2h)
VAHINE:n sijainti: 33º51'N 042º56'W, Hortaan 751 nm
Pe 5.5.2023: 13. meripäivä
Tänään on ollut kaikinpuolin tapahtumarikas päivä. Aamuyon vahdissa
pohdimme mistä aivan kaamiva kalman haju tulee takakajuuttaan. On totta
että peseytymismahdollisuudet ovat täällä erittäin rajalliset mutta nyt oli
kyseessä jotain muuta kun viiden Vahinen perässä elävän miehen
ominaustuoksu. Salapoliisit Osku ja Nestori nuuhkivat kaikki kengät ja
kassit läpi kunnes syyllinen löytyi: osa taakse jemmaamistamme sipuleista
oli täysin mätiä. Haju oli sanoinkuvaamattoman paha onneksi pääsimme näistä
eroon.
Tänään on ruokailut olleet erinomaisia. Aamupuuron koostumus oli
erinomainen ja 1. vahti löysi kätköistä korkkaamattoman nutellapurkin.
Lounaaksi meidän vahti teki fetapastaa joka sekin maistui Vahinen
miehistölle erinomaisesti. Illan kruunasi kakkosvahdin tekemä pizza joka
oli aivan sanoinkuvaamattoman hyvää.
Iltapäivän kansivahdissa 12-16 oli viimepäiville tyypillinen kova
merenkäynti ja merkitsevä aallonkorkeus oli kasvanut jo 4 metriin. Välillä
horisontti hävisi näkyvistä kun aallot olivat yli ruorimiehen pään ja
välillä olimme aallon päällä ikäänkuin jonkin talon katolla ja näkyvyys on
pitkälle. Tämä aiheuttaa nukkumiseen ja esimerkiksi ruuan valmistamiseen
haasteita. Nukkuessa pitää saada itsensä kiilattua johonkin ettei pyöri
edestakaisin ja tiskatessa/ruokaa tehdessä voi keittiössä olevilla
liinoilla sitoa itsensä kiinni.
Huolimatta kovasta merenkäynnistä alotimme rutiininomaisesti sundeck
treenin valitettavasti ilman aurinkoa. Tuuli oli pysytelly jo vuorokauden
tasaisessa 16-18m/s ja etenimme n.9 solmun vauhtia. Genoan olimme
vaihtaneet fokkaan (kyseesssä on siis keulapurje, jonka olimme vaihtaneet
pienempään kovan kelin takia). Isopurje oli reivattu 1. reiviin (eli
purjeen kokoa pienennetty) ja mesaanipurje oli laskettu. Tämä oli
erinomainen ratkaisu päällystöltämme, koska takaa tuleva ukkosrintama oli
saavuttamassa meidät.
Tämä ukkosmyrsky toden totta yllätti meidät rajuudellaan, vaikka olimmekin
sen tulon nähneet ennalta tutkassa. Luontoäiti päätti antaa selkään ja
muistuttaa kuka täällä määrää ja ketkä ovat vain vierailemassa. Alkoi
satamaan kaatamalla, salamat paukkuivat ympärillämme ja tuuli paiskasi
Vahinen ennenkokemattomaan kulmaan. Koko paarpuurin kylki (merimiestermein
veneen vasen laita) ja keulapurjeen kärki olivat meressä. Tuulimittarimme
näytti suurimmat lukemat 29,8m/s ja ruorissa Osku veivasi minkä kerkesi
tuijottaen herkeämättä tuulikulmamittarin lukemia Nestorin huutaessa
windexin perusteella korjausliikkeitä. Ohjaaminen 25-30m/s sivumyötäisessä
tuulessa vaatii 100% keskittymisen ja vaihdoimmekin kuskia tiuhaan.
Nopeasti oli myös päällystömme kannella ja Kapu sekä Försti tulivat
ruoriin. Lopulta keli rauhoittui. Rauhallisella ja reippaalla toiminnalla
selvisimme myrskystä turvallisesti, mutta erityisesti tähän vaikuttu
viisaan päällystomme päätös pienentää purjeita ajoissa. Sade jatkui pitkin
päivää ja Vahine on muuttunut viidakoksi jossa vaatelijaaneja roikkuu
siellä täällä miehistön yrittäessä kuivattaa kamppeitaan. Olemme
ylittäneet puolimatkan; tasan viiden vuorokauden saldona Bermudalta lähdön
jälkeen kasassa on 950nm 8-solmun keskinopeudella ja matkaa Hortaan on tätä
kirjoittaessa 890nm.
3. Vahti (Osku, Ida, Nestori),
5.5.2023, Ships time 21.40 (UTC-2h)
VAHINE:n sijainti: 33º36'N 46º07'W
To 4.5.2023: 12. meripäivä
Meripäivät vain pyörivät ja taas on kolmenpäivän vahtikierto pyörähtänyt
ympäri ja on meidän aika kirjoitella blogia. Nyt kelit kohtelevat
merimiehiä hyvin ja vaihtelevaa säätä, isoja aaltoja, paljon tuulta sekä
vauhtia on piisannut. Tämä bloginkin kirjoitus on tänään sisähommia ja saan
vain kuunnella kansivahtien puuhaamista kannella kun aallot lyövät veneen
yli ja tuuli pauhaa. Rauhoittavaa ja samalla jännittävää.
Luonnon ilmiöt ovat täällä asioita, jotka muuttuvat nopesti ja välillä jopa
melkein varoittamatta. Luontoa tuleekin kohdella suurella kunniotuksella
sillä elämmehän täysin sen armoilla täälläkin. Tänään auringonlaskun
jälkeen huomasimme tutkasta suuren ukkosmyrskyalueen joka lähestyi meitä
nopeasti, joten päätimme keulilla olevan fokan ja ykkösreivatun isopurjeen
lisäksi laskea mesaanin.Ukkosmyrskyn saavuttaessa meidät tuuli kääntyi 90
astetta, jonka jälkeen tuli hetkeksi täysin tyyntä. Pahimmalta ukkoselta
vältyttiin, mutta siivu monsuunisadetta saatiin päällemme. Onneksi tuulen
oikut eivät montaa hetkeä kestäneet ja hetken killumisen jälkeen saimme
taas tuulta purjeisiin ja matkan jatkumaan. Tuulet ovat siis tänäänkin
vaihdelleet 0-20m/s välillä.
Tänään on taas saatu ennätyksiä tiskiin ja nopeusennätys 11,7 solmua on
lyöty nimeltämainitsemattoman vahtivuoron aikana, hienoa! Toisen
vahtivuoron tuulettaessa nopeusennätystään tulivat sisältä muut vahdit
onnittelemaan meitä. Fiilis oli katossa ja vene jatkoi aalloilla
surffaamista, jotka ovat kasvaneet jo noin 4m korkuisiksi.
Saimme ennen päivällistä todistaa taas delfiinien hyppelyä aallokon lomassa
ja siitähän porukka riemastui. Delfiinit toivat meille iloa ja rakkautta
päivään, jota haluammekin jakaa sylitäydeltä sinne kotipuoleen. <3
2. Vahti (Oskari, Tuomo ja Juho),
4.5.2023, Ships time 22.00 (UTC-2h)
VAHINE:n sijainti: 33º06'N 049º33'W, 760nm Bermudalta, Hortaan matkaa
jäljellä 1070nm
Ti 2.5.2023: 10. meripäivä
Alamme hiljalleen tottua uusiin vahteihin ja nukkumapaikkoihin, jotka
arvottin ennen Bermudalta lähtöä, mutta edelleen osa tavaroista on aika-
ajoin hukassa. Päivärytmimme on jaksoteltu 3 eri vahtivuoroon: kansivahti,
standby-vahti sekä lepo. Vahdinvaihto on pääosin 4h välein. Stanby-vahdin
tehtäviin kuuluu ruuuan valmistus, tiskaus, siivoaminen, auttaminen
kannella sekä esimerkiksi tämän blogin kirjoittaminen. Kansivahdissa
purjehditaan ja lepovuorossa koitetaan nukkua.
Tänään on ollut kunnon purjehduspäivä. Aamulla saimme kokea upean
auringonnousun sadekuuron keskellä. Vauhti etenee hyvin ja miehistön
osaaminen kasvaa päivä päivältä. Noin 12:00 saimme kapteeniltamme tiedon
että tätä vauhtia kun mennään niin tulee uusi päiväköhtainen ennätys. Koko
vahtimme keskittyi täysin purjehtimiseen (kuitenkin unohtamatta jo
legendaksi muodostunutta sundeck treeniohjelmaamme) ja saavutimmekin 205nm
edellisen vuorokauden aikana. Uudet ennätykset siis paukkuivat
luonnollisesti 3. vahdin aikana kun Ida oli ruorissa. Tutkassa näimme myös
muita veneitä mutta ne eivät olleet näköetäisyydellä. Päivän
eläinhavantoihin kuuluivat aallokossa korkealle hyppäävät lentokalat ja
aalloissa kellahtelevat portugalinsotalaivat.
Tänään vieheet ovat useampaan otteeseen sotkeutuneet toisiinsa ja luulimme
menettäneemme Tunakiller 2000:sen mutta se löytyikin sotkeutuneena toiseen
vieheeseen, mikä helpotus! Kalaonnea ei meillä ole ollut joten ruokailut
ovat menneet perinteisen kaavan mukaan. Aamulla puuroa (yhdellä lisukkeella
esim. nutella, hillo tai hunaja) lounaaksi tonnikalaa ja riisiä ja
päivälliseksi nuudelia tomaattisella makkarakastikkeella. Keittiössä on
ollut mielenkiintosia hetkiä kun välillä ollaan oltu 30 asteen kulmassa.
Vähän väliä joku on kurkannut kannelle ja todennut että pari kippoa tai kuppia on levahtanut ympäriinsä. Aamupalaa tiskatessa sidoimme itsemme
liiinalla kiinni että suurinpiirtein pysyi seisomaan tiskialtaan edessä.
Edessä saattaa olla syömätalkoot sillä ruokaa on varattu 14 päiväksi ja
tällä vaudilla olemme Hortassa jopa jo yhdeksän päivän päästä. Saa nähdä
miten meidän sää kehittyy ja saammeko otollista tuulta myös jatkossa,
ainakin nyt on eteneminen ollut reipasta. Sundeckillä treenatessa totesimme
että taidamme olla jo perillä. Nyt illalla meidän vastuulla on kirjoittaa
tämä blogi, korjata ja tiskata päivällinen sekä tyhjentää harmaavesikaivot.
Pihalta kuuluu ihailevia ”Vau” huutoja kun salamat lyövät muutaman mailin
päässä styyran puolella. Meillä on täällä merellä kaikki hyvin ja
toivotamme rakkaita terveisiä kotiin. Kolmosvahti lähettää lentosuukkoja
kotiväelle (muistakaa avata ikkunat että suukot pääsevät lentämään sisään).
Nyt alamme valmistautumaan 00:00-04:00 kansivahtiin.
3. Vahti (Osku, Ida, Nestori),
2.5.2023, Ships time 21.04 (UTC-3h)
VAHINE:n sijainti: 32º21'N 56º17'W, 430nm Bermudalta ja Hortaan matkaa on
jäljellä vielä 1450nm
Ma 1.5.2023: 9. meripäivä
Tänään olemme saaneet nauttia hyvistä sivutuulista (12-19m/s) ja päässeet
taas kiinni valtameren aallokkoon, joka pyrkii pitämään kannella olevan
miehistön hereillä ja tunnelman kosteana. Aallokko on ollut tänään noin 2-
3m ja tulee ennusteiden mukaan kiihtymään viikon edetessä. Merimiehet ovat
päässeet nauttimaan hyvästä kelistä ja Vahine on kiitänyt hyvää tahtia
kohti Hortaa. Tänään olemmekin päässeet tekemään päiväennätyksen edeten
päivän (24h) aikana kiitettävät 190nm.
Päivämme on kulunut taas merimieselämää viettäen eli purjehtien, nukkuen,
syöden ja puhdetöitä tehden. On hienoa olla taas merillä! Olemme
yhteistuumin todenneet, että meillä on loistava miehistö veneellä ja kaikki
nauttivat taas merellä olosta. Meripahoinvointia on lievästi ollut parilla
miehistöstä, mutta kaikki ovat kuitenkin toimintakykyisiä ja elämäniloisia.
Varmistelin edellisen lauseen paikkansapitävyyttä kyseisistä oireista
kärsivältä ja sain vilpittömästi oksennusta pidättelevän hymyn ja
vaikeroivan kyllä vastauksen.
Kalavehkeet on taas laskettu ja saalista pitäisi pian alkaa tulemaan isolla
kädellä, sillä vieheeksi on asetettu TunaKiller 2000. Meren eläimistä
olemmekin unohtaneet kirjoittaa aikaisemmissa blogeissa , että ennen
Bermudalle saapumista näimme valasparven uivan lähellämme ja puhallellellen
vesipatsaita sekä heilautellen valtavia pyrstöjään veden päälle.
Unohtumattomia hetkiä Vahinella.
On aika mennä taas unille ja 2h päästä herätä öiseen kansivahtivuoroomme
00-04. Hyvää vappupäivää kotipuoleen! Toivottavasti Tetapkn porukka sai
uudet lakit hyvin päähän.
2. Vahti (Oskari, Tuomo ja Juho),
1.5.2023, Ships time 22.00 (UTC-3h)
VAHINE:n sijainti: 32º24'N 060º04'W, 226nm Bermudalta ja Hortaan matkaa on
jäljellä vielä 1585nm
Su 30.4.2023: 8. meripäivä:
Köydet irti, Atlantille ja kohti Hortaa! Siinä oli päivän teema. Miehistö
heräsi omaa tahtiaan Bermudan aurinkoon ja siirtyi nauttimaan viimeisestä
aamupäivästä paratiisissa. Puolen päivän aikoihin kokoonnuimme veneellä,
otimme viimeiset kuvat ja irrotimme köydet. Vielä eivät Atlantin aallot
kuitenkaan kutsuneet vaan edessä oli tankkaus missä vierähtikin useampi
tunti. Vaan mikäpä sen parempaa kuin nautiskella vielä viimeinen jäätelö
tankkausta odotellessa ja fiilistellä lähtöä ja sitä että ennusteet
lupailevat mitä parhaimpia tuulia tuleville päiville. Eipä aikaakaan kun
olimmekin jo merellä ja saimme tuulta purjeisiin. Otimme myös yhteyttä
edessämme seilanneeseen norjalaiseen veneeseen minkä miehistöön olimme
tutustuneet jo edellisinä päivinä. Osoittautui että myös he suuntaavat
Hortaan eli it's race on!
1. Vahti (Aleksi, Juhan, Lotta),
30.4.2023, Ships time 21.00 (UTC-3h)
VAHINE:n sijainti: 32º23'N 063º56'W, Bermudan ja Hortan välillä, 36nm
Bermudasta
7. meripäivä ja viikonloppu Bermudassa 27.-30.4.2023:
Miehistöllä oli aikaa veikata minuutin tarkkuudella koska kuuluu : ”Maata
näkyvissä” huuto. Yövahdissa aika kuluikin vauhtia arvioiden koska
kilpailuaikaa oli vain torstain auringonnousuun asti. Lopulta 11:44 Justus
kajautti tämän odotetun huudon. Lotan arvio oli osunut minuutilleen oikein!
Lähestyimme Bermudaa ja kapteeni otti yhteyttä paikallisiin viranomaisiin.
He halusivat tulla luotsaamaan veneemme sisään, täällä ei taideta olla niin
totuttuja saaristomeren ahtaisiin olosuhteisiin. Maahantulopapereiden
täytön ja muun byrokratian jälkeen vihdoin olimme Bermudassa ja suuntasimme
läheiseen ravintolaan juhlistamaan saapumistamme. Ilta kului hauskoissa
tunnelmissa ja tutustuimme paikallisiin ihmisiin sekä muihin
merenkulkijoihin.
Bermudassa toimi aikanaan vanha rahtilaiva, jonka sisään rakennettiin mm.
kasino sekä srippibaari. Tämä laiva operoi kansainvälisillä vesillä
kiertääkseen Bermudassa kielletyt asiat kuten uhkapeli, prostituutio ja
huumeiden käyttö. Lopulta Bermudan hallinto kyllästyi tähän ja sai
takavarikoitua laivan. Nyt laiva on upotettuna Bermudan edustalla. Paikka
on sukeltajien suosima kohde ja tänne kolmikko Nestori, Juha ja Juhan
suuntasivat heti aamusta sukellusreissulle. Muu miehistö nautti ravitsevan
aamiaisen paikallisessa kahvilassa joka on erinomaista vaihtelua aluksella
nautittavaan kaurapuuroon. Tämän jälkeen suunnattiin tutkimaan upeita
tippukiviluolia. Ilta kului nautiskellen rommikannuja paikallisessa
ravintolassa ja räme-pojat olivat saaneet kutsun illalliselle paikallisten
leidien kokkaamana.
Lauantaina heräsimme hieman sateiseen keliin ja edessä oli huoltopäivä.
Täydensimme vesi- ja ruokavarojamme, pyykkäsimme, huolsimme moottorin sekä
valmistauduimme tulevaan vielä pidempään siivuun Azoreille asti. Uimassakin
kerkesimme käydä upeassa blue hole parkissa. Viimeiseksi illaksi
kokoonnuimme porukalla jo aiemmin tiedusteltuun ravintolaan, jossa nautimme
upean illallisen koko miehistön voimin.
Bermudassa vierailu on ollut antoisa ja akut ladannut miehistö on
valmis todelliseen koitokseen eli pitkään ylitykseen halki Atlantin.
Päivärytmit palautuu takaisin ja blogista pääsette nauttimaan jälleen
päivittäin. Seuraava postaus tuleekin Alantin aalloilta!
Lotta ja Nestori
30.4.2023, Ships time 10.40 (UTC-3h)
VAHINE:n sijainti: 32º23'N 064º41'W, Bermuda, Captain Smokes Marina
Ke 26.4.2023: 6. meripäivä
Kello löi neljä aamuyöstä ja kolmosvahti aloitti päivän hyppäämällä virkeänä kannelle. Taino ehkei niin virkeänä mutta hyvillä fiiliksillä kuitenkin. Luonto palkitsi kuitenkin aikaisen herätyksen ja auringonnousu ja tyyni meri oli jälleen mitä kaunein.
Aamupalan, lyhyiden lepojen ja lounaan jälkeen päivä jatkui tuttuun tapaan päivätreenillä joka toteutettiin rasvasta kiiltäen ja kenenkäs muunkaan kuin Räme-poikien johdolla. Tänään vuorossa oli 400 vapaavalintaista lihaskuntoliikettä. Tämä kaikki tapahtui luonnollisesti Vahinen Sundeckilla.
Päivä ei paljoa ehtinyt vanhentua kun sitlooda täyttyi riemunhuudoista. Jättimäinen, noin 6.7kg Mahi-mahi oli napannut kiinni syöttiin. Ja minkäs muunkaan kuin kolmosvahdin kansivuoron aikana. Tätä seurasi asiaankuuluvat poseeraukset joista yhden todisteen näette tämän jutun lopussa. Ja ei muuta kuin kala paloiksi, jääkaappiin ja odottamaan gourmee ateriaa.
Ja ettei päivä olisi mennyt täysin Sisu:n jylyssä, palkitsi luontoäiti meidät hieman reippaammalla, joskin matkanteon kannalta hieman hankalasta suunnasta puhaltavalla noin 7m/s tuulahduksella ja päätimmekin nostaa purjeet hetkeksi ja vain nauttia menosta. Pääsimmepä tekemään myös viikon ensimmäisen vendan (käännös siten että tuuli kääntyy keulan kautta). Vaan
kohtapa olikin aika taas käynnistää Sisu ja kääntää kurssi takaisin kohti Bermudaa.
3. Vahti (Aleksi, Nestori, Osku ja Juhan),
26.4.2023, Ships time 21.00 (UTC-4h), klo 23 siirretään kelloja +1h (→
UTC-3h)
VAHINE:n sijainti: 31º37.63225'N 066º44.7650'W, 120nm Bermudalle
Ti 25.4.2023: 5. meripäivä
Heipähei kaikille, jotka urhoollisesti seikkailuamme seurailevat! Widows 7 on taas lyöty tulille ja iridium yhteyksiä hierotaan kuntoon, jotta saamme teille kontsaa (kontenttia tai vielä vanhemmalle kansalle materiaalia) ulos. Upotankin samantien suuren juonenkäänteen teille kaikille ketkä eivät sitä vielä välttämättä ole huomanneet. Vahtivuoromme ovat kiertäviä ja blogia kirjoitteleva porukka aloittaa aamunsa aina heräämällä 3.45 ja tulemalla kansivahtiin. Rutiinilla alkaakin tulemaan herätys, hampaiden pesu ja deckille ruoriin hyppääminen.
Aamu alkoi mörön pimeissä tunnelmissa pilvien verhostaessa tähtitaivasta. Vahtivuoromme juttusuonet olivat aamusta vielä hieman kankeat ja niimpä kuuntelimmekin meren vellovaa ääntä ja mietimme elämiemme tarkoituksia. Päivällä kaikkien ollessa hereillä tuumimmekin yhdessä, että täällä on päässyt tehokkaasti irti maailman hälinästä ja saanut aikaa omien ajatusten jäsentelyyn.
Eiköhän lopeteta filosofistelu ja jatketa tarinaa sundeckistä. Sundeck alkaa keskipäivällä Vahinen kannella sillä että hieromme kroppamme aurinkorasvasta kiiltäviksi, varustaudumme mahdollisimman pienillä vaatteilla ja aloitamme Räme-poikien päivittäisen lihaskuntotreenin. Treenipäivä 2 startattu ja tänään vuorossa olikin halukkaille 300 toistoa vapaavalintaisia lihaskuntoliikkeitä. Treenien jälkeen pysäytimme botskin
ja kävimme nopeasti keveiden tuulien ansiosta taas uimassa ja pesemässä hiestä märät kroppamme. Vahinelta onkin tarkoitus kotiutua siviiliin bronssin värisinä patsaina.
Vedestä nousemisen jälkeen tuuli alkoikin yltyä ja saimme nostettua purjeet ja lähdimme seilaamaan kohti edessä näkyvää trombia. Emme kuitenkaan joutuneet trombin silmään, mutta oli hienoa seurata sen liikkeitä etäämmältä. Osan päivästä pääsimmekin seilaamaan, mutta äskön jouduimme taas laskemaan purjeet ja nyt turvallinen Sisu liikuttaa meitä eteenpäin yli valtameren maininkien. Kelit ovat nyt illansuussa hieman viileämmät ja onkin ihana laittaa hieno norjalaistyylinen villapaita päälle ja nauttia sen tuomasta lämmöstä sekä muistella sen antajaa ihanalla lämmöllä. Päätellään blogi tältäerää tähän täältä pilvisen taivaan alta keskeltä Atlanttia. Näihin kuviin ja tunnelmiin!
Ainiin tunnistamaton sotalaiva kiersi meitä tänään noin 2 mailin etäisyydellä jonkun aikaa kunnes kyllästyi ja lähti matkoihinsa. Tulikosketusta ei syntynyt ja rauhallinen päivä jatkui.
2. Vahti (Justus, Ida ja Juho),
25.4.2023, Ships time 21.00 (UTC-4h)
VAHINE:n sijainti: 30º41'N 069º32'W, Bahaman ja Bermudan välillä, 270nm
Bermudalle
Ma 24.4.2023: 4. meripäivä
Aamu alkoi klo 3.45 herätyksellä kansivahtiin. Aika kului siivillä ja pian pääsimme nauttimaan uskomattoman kauniista auringonnoususta. Päivän aikana hetkittäin saimme nostettua purjeita ylös kunnes luonto päätti toisin ja kone oli laitettava tulille. Maininkia riitti mutta muuten tuulet pysyivät poissa ja taas tuli tilaisuus parkkeerata Vahine keskelle tyyntä Atlanttia ja koko miehistö kirmasi kilpaa mereen mitä jännittävimpien hyppyjen muodossa. Pian uintien jälkeen saimme ihailla delfiinejä kun parvi tuli tervehtimään ja toi odotettua muutosta rauhalliseen päivään. Keksiliäisyys kukkii kannella kun mietitään ajanvietettä ja näinhän sitä lanseerattiin Räme-poikien johdolla jumppakerho joka vie koko miehistön nauttimaan parin sadan lihaskuntoliikkeen toteuttamisesta ynpäri alusta. Nyt on Vahinen kannella roikuttu ties missä puomissa leukoja vetäen ja poppi raikaa. Fiilis on korkealla ja toisaalta osataan ottaa ilo irti näistä rauhallisimmista päivistä kuin valmistautuen rähinään mitä luonto-äiti meille tämän hetken ennusteiden mukaan tulee tarjoamaan lähipäivinä. Porukka tiiviistyy ja jutut paranee hetki hetkeltä ja aurinkokannen keskipäivän partyt on jo vakiintunut päiväohjelmaan. Parin tunnin päästä kello näyttää keskiyötä ja kuunsirpin loisteessa tarinoidaan seuraava yö.
1. Vahti (Tuomo, Lotta, Oskari),
24.4.2023, Ships time 21.30 (UTC-4h)
VAHINE:n sijainti: 29º44'N 072º30'W, Bahaman ja Bermudan välillä, 410nm
Bermudalle
Su 23.4.2023: 3. meripäivä
Vuoromme päivä alkoi 0400-0800 kansivahdilla. Kaukaisuudessa näkyi salamointia, yllä loisti linnunrata ja meri hohti planktonista. Seuraavan päivän sääennuste ikäväksemme lupasi lähes nollatuulia ja tämä toteutuikin iltapäivän kansivahdin aikana. Sisu-Dieseliin oli siis turvauduttava. Tyyneydestä otettiin ilo irti ja pysähdyimme uimaan. Koko Vahinen väki riemuitsi ja hyppi kannelta mereen virkistäytymään ja peseytymään. Oli kuumottavaa ajatella että allamme oli noin 5km vettä. Maski päässä sukeltaessa alla näkyi vain syvä sinisyys. Minkähänlaisia merihirviöitä
täällä elää?
Päivän aikana ohitsemme purjehti laivueittain Portugalinsotalaivoja, näimme merilintuja ja uinnin lomassa Ida huomasti kannelle laskeutuneen lentokalan, josta saimme oivan syöttikalan. Päivän aikana pääsimme pari kertaa seuraamaan sukeltavaa kohoa, mutta tällä kertaa kalat vetivät pidemmän korren. Lohduksi laitamme iltapalaksi eilistä kolmosvahdin (mahi- mahi 2kg – 3.vahti – 22.4.2023 klo: 19.47) nappaamaa mahi-mahia.
Ennusteet lupaavat hyvin kevyitä tuulia seuraavillekin päiville. Toivomme koko miehistön voimin, että ennusteista huolimatta saisimme tuulta purjeisiin ja vauhtia päälle. Edellisten päivien ennätysmiehet (11kn – 3.
vahti - 22.4.2023 klo: 09.54) tulevat yöksi ruoriin, joten eiköhän tilanne korjaannu.
3. Vahti (Aleksi, Nestori, Osku ja Juhan ),
23.4.2023, Ships time 20.55 (UTC-4h)
VAHINE:n sijainti: 28º48.6566'N 075º20.2768'W, Bahamasta koilliseen, 560nm
Bermudalle
La 22.4.2023: 2. meripäivä
Ylityksen toinen päivä alkoi auringonnousua ihaillessa ja edelleen valtameren tumman sinisestä väristä häkeltyneenä (tekis mieli hyppää uimaan). Tuuli on ollut vaihtelevaa ja vaihdellut 5-14 ms välillä. Saavutettiinkin päivällä matkamme tähän mennessä suurin vauhtimme 11 solmua. Merivirrat ovat olleet koko päivän noin 2 solmua meitä vastaan, kun ne olivat eilen vielä saman verran toiseen suuntaan. Tällähetkellä
merivirrat siis hidastavat matkaamme vähän. Päivällä rämemiehet laskivat kaksi viehettä vesillle ja ensimmäinen kala saatiinkin nostettua jo auringonlaskun aikaan Vahinen kannelle voitonhuutojen saattelemana. Kala oli noin kaksikiloinen kellertävän värinen mahi-mahi. Valtavan kokonen rommipullo kaivettiinkin Vahinen kätköistä ja kalastajat saivat ansaitun pyyntiryypyn. Huomenna on luvassa tuoretta ja hyvää kalaa! Täällä on päivä sujunut muutenkin hyvin ja miehistöstä vain yhdellä on edelleen meripahoinvointia, toivottavasti sekin olisi pian ohi. Kirjoittelen tätä kannella ilman paitaa ja katselen kirkasta ja upeaa tähtitaivasta, jossa terävä kuunsirppi ja Suomeen verrattuna väärinpäin oleva Otava kiinnittävät huomion. Homma etenee ja paatti kulkee hyvin, toivottavasti sielä miehistön tukijoukoillakin kaikki hyvin. Näihin kuviin ja tunnelmiin!
2. Vahti (Justus, Ida ja Juho),
22.4.2023, Ships time 21.00 (UTC-4h)
VAHINE:n sijainti: 28º02'