Ålandsbanken Wärtsilä FURUNO FINLAND Turku Activ

  • STAF Online
  • STAF on Facebook

FURUNO FINLAND

Ålandsbanken

Turku

Activ

Wärtsilä

Danfoss

Danfoss

STI

Turku

TSR Kotka

TSR Turku

Malta-Hydra-Ateena

S1317 Blogi  Malta – Kreikka kruising – Ateena
 
Kippari Kari, perämies Jouko
A-vahdit Riikka, Niko, Jani
B-vahdit Katja, Risto, Kari
C-vanhit Leena, Kirsi, Riikka
 
To 25.8. Korintin kanava – Pireus, Ateena
 
Edellinen ilta painui mailleen poikkeuksellisesti pilvisessä säässä, joten auringonlaskun ihaileminen jäi vähemmälle. Ensimmäinen yövahti sai aloittaa ruorimiehenä vielä leppeässä tuulessa, mutta hyvin nopeasti tuli selväksi että pimeän laskeuduttua tuulten jumalat ilmeisesti päättivät vetäytyä viettämään omia bakkanaalejaan ja jättivät Vahinen miehistöineen istumaan Korintinlahdelle tyveneen. Jossain vaiheessa merivahdit alkoivat jo huolestua, kun laivasta alkoi kuulua ihmeellistä naputusta ja säksätystä.

Äänen lähteeksi paljastui kuitenkin kaikkien yllätykseksi lepakko, joka metsästi ilmeisesti pikkukalaa laivan ympäristöstä. Jossain vaiheessa tuulten jumalat olivat täydellisesti sammuneet ja Vahinen miehistö sai turvautua Sisuun, jonka kehräykseen olikin ilo nukahtaa. Moottorin toimintaa kun ei kukaan enää tässä vaiheessa pitänyt itsestäänselvyytenä.
 
Legin viimeinen päivä valkeni tyynenä ja kirkaana ja onneksemme pääsimmekin ylittämään Korintin kanavaa aamiaisaikaan. 1800-luvulla louhittu kanava oli vaikuttava näky ja miehistöllä kamerakännykät täyttyivät valokuvista. Kanavan toisella puolella satamassa meitä odotti ystävällinen tervetulokomitea joka koostui ihmisen parhaista ystävistä. Kun kapteeni oli hymy suin saanut maksuasiat hoidettua, ohjattiin Vahine kohti Ateenaa.

Lahdella pääsimme ihastelemaan delfiinejä, jotka metsästivät ja loikkivat komeasti reilun matkan päässä laivasta. Viimeinen  päivä osoittaitui myös jonknlaiseksi purjehduksen loppukokeeksi, sillä tuulten jumalat heräsivät mitä ilmeisimmin pää kipeänä ja saimme purjeisiimme navakkaa itätuulta.

Tämän seurauksena, kun veneen kallistuskulma saavutti 25 astetta, alkoi ahkera merivahdisto ensin reivaamaan genuaa hieman. Ja sitten hieman enemmän. Ja sitten reivattiinkin isopurjetta. Vauhti pysytteli edelleenkin 8-9 solmussa ja stand-by -miehistö oli hätää kärsimässä lounasta valmistaessaan. Viimeisenä oljenkortena oli vielä mesaanin laskeminen, mutta tällä todettiin olevan nollavaikutus laivan vauhtiin. Mitä osa miehistöstä olikin jo epäillyt.. Pieni tuulenpuuska sai aikaan myös salongista kantautuvan kolahduksen, jonka seurauksena lounastsatsikit löytyivät styyrpuurin puolen punkasta. Matka Ateenaan alkaa lähestyä loppuaan. Keskellä Välimerta tuon määränpään saavuttaminen tuntui varmasti monista hyvin kaukaiselta, jopa mahdottomalta. Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta sekä koko miehistö, päällystö, että Vahine saavuttivat Pireuksen sataman.

Ke 24.08 Strait of of Rio Bridge
 
Aamulla osa miehistöstä kävi vielä reippailemassa Patraksessa nousten n.
200 askelmaa portaita ylös eräälle linnakkeelle Patraksesta. Portaiden yläpäästä oli ihan moitteettomat näkymät Patraksenlahdelle ja sen pohjoispuolella oleville vuorille. Aamulla n. Klo 10 aikaan pääsimme vihdoin lähtemään liikkeelle, ja ainakin tämän tekstin kirjoitushetkellä etenemme toimivalla koneella vastatuuleen nopeudella n. 3 solmua, ja merivahti on para-aikaa kannella nostamassa purjeita. Myös sähkölaitteet toimivat virheettömästi, vaikkakin aluksen salongin rauhaa pitää loitolla kylmälaitteiden vesipumpun tasainen pärinä. Alitimme ennen lounasta lahden yli menevän riippusillan, ja oletettavasti matkamme jatkuu nyt luovimalla Korintinlahtea pitkin kohti Korintin kanavaa, jonne toivomme saapuvamme vielä tämän vuorokauden aikana.

Ti 23.08 Patras
 
Aamupalan ehdimme vielä syödä aluksella, kunnes Patraslaiset mekaanikot tulivat kumiveneellään hinaamaan aluksemme Patrakseen satamaan. Koneen korjaustyöt alkoivat sutjakkaasti ja päivän aikana koneosaston katkenneet pultit saatiin vaihdettua ja pääkone todettiin toimivaksi. Tästä tehokkuudesta koko aluksen miehistö oli positiivisesti yllättyneitä ja mielissään, sillä tämä tarkoitti että jo seuraavana aamulla pääsisimme takaisin vesille.
 
Miehistö pääsi päivän aikana kauan odotettuun suihkuun, jotkut kävivät erään hotellin katollakin uima-altaalla virkistymässä ja loputkin ottivat virkistävän letkusuihkun joko Vahinen kannella tai laiturissa. Virkistys oli kuitenkin varsin lyhytaikainen Patraksen helleenisessä lämmössä.
Varsinaisia valituksen sanoja säästä ei kuitenkaan ainakaan omaan korvaani kuulunut, ainakaan jos tilannetta vertasi Suomen samanhetkiseen säätilaan.
Fetapiiraat ja gyros taisivat olla päivän pääasiallisia muotiruokia miehistön keskuudessa. Yöllä nukuimme makeat unet tukevasti laiturissa poikkeuksellisen miellyttävässä viileydessä.

Ma 22.08 Zakinthos Whisky Bay
 
Maanantaina matka jatkui avomerellä edellispäivien tapaan. Koska omia eväitä ei ollut suotavaa aluksen jääkaapissa pitää, eräs miehistön jäsen suoritti empiirisen lämpöopillisen kokeen mukanaan olevan Coca Cola -tölkin kylmentämiseksi. Tunnetusti haihtuva vesi sitoo lämpöenergiaa, joten kastetussa (puhtaassa) sukassa olevan kokistölkin tulisi hypoteesin mukaan kylmetä sukan kuivuessa. Testi suoritettiin sekä auringossa että varjossa, ja havaittiin että auringossa tämä metodi ei merkittävissä määrin toiminut.
Sen sijaan, kun kastettua kokissukkaa pidettiin mesaanin varjossa kuivumassa, todettiin lämpöaistin varassa jo merkittävä ero auringossa olleen (mikä toki tutkimusasetelmaa hieman sekoittaa) verrokkitölkin lämpötilaan.
 
Aamupäivällä havaittiin jo maatakin näkyvissä, kun Cephalonian ja Zakinthoksen saarten vuoret ilmaantuivat horisonttiin. Tarkoituksenamme oli käydä katsastamassa Zakinthoksen eräässä lahdessa oleva viskilaivan hylky, mutta aluetta lähestyessämme tuuli loppui täysin ja jäimme ajelehtimaan saaren lähistölle vailla minkäänlaista ohjattavuutta. Hetken turhauduttuamme ilmavirta kuitenkin alkoi uudestaan kuin sormennapsautuksesta ja pääsimme luovimaan lähes oikeaan suuntaan kohti Patrasta. Tämän legin siihenastisen suurimman luovikulman saavuttaminen tietenkin osui päivällisen laittamisen aikaan, ja sisävahti sai tästä asiaankuuluvaa haastetta ruoanlaittoon. Pääsimme ongelmitta purjeilla Cephalonian ja Zakinthoksen välistä kohti Patrasta, kunnes tuuli loppui taas täysin. Tälläkin kerralla tuuli sitten alkoi täysin yllättäen, jonka seurauksena pääsimme todistamaan 10 solmun haamurajan rikkoutumista.Yöllä kuitenkin tuuli päätti lopettaa toimintansa, ja aamuyön merivahdit pääsivät hurrailemaan jo yhdenkin solmun nopeuksille.

Pe 19.08 Valletta RMYC – Su 21.08
 
Legi Maltalta Ateenaan alkoi Port Royalin satamasta Valletasta jonne edellinen legi oli päättynyt. Kolme edellisen legin veteraania päällystön lisäksi oli jatkamassa matkaa vielä seuraavankin legin ajan. Aiemman legin osoittauduttua sekä miehistölle että Vahinelle rankaksi vastatuulen ja pienten teknisten murheiden osalta päädyttiin siihen, että matkaan lähdettäisiin perjantaina 19.8 iltapäivällä täydellisesti toimivan Vahinen kanssa. Matkaan päästiin iltapäivän puolella kun maltalainen koneasentaja kävi katolilaisten pyhäpäivästä huolimatta laturin hihnat lopullisesti kiristämässä. Edeltävästi jääkaappipakastimen toiminta oli tarkistettu ammattilaisen toimesta ja todettu toimivaksi kuten myös Vahinen sähköpuolen toiminta.
 
Ensimmäiset tunnit kuunneltiin Sisun jyskytystä, mutta Maltan jäädessä taakse nostettiin purjeet, joilla matka jatkui hyvällä vauhdilla.
 
Yön aikana tuuli laantui ja palattiin kulkemaan Sisun voimalla. Tasaisessa ajossa pamauksen ja kolinan saattelemana tunnettiin Sisun tärisevän horkassa lattian alla herättäen nukkuvankin miehistön ja jo yöllisellä avaamisella paljastui ettei kaikki ole kunnossa. Matka jatkui purjein.
Perjantaina edetty matka oli noin sadan merimailin luokkaa mitä voi pitää hyvänä suorituksena iltapäivälähdöllä.
 
Lauantai-aamua piristi delffiiniparvi aivan Vahinen vasemman laidan tuntumassa. Piristysvaikutus oli hyväksi sillä iltapäivään mennessä tuuli hiipui tyystin, mikä tietysti helpotti Sisun diagnostiikkaa merenkäynnin ollessa minimaalinen. Pikaisella kokeilukäynnistyksellä todettiin että akseli-kone-vaihdelaatikko -osastolla on jotain pahasti pielessä ja päätettiin pitää uimatauko ja samassa yhteydessä suorittaa potkurin tarkistus. Valitettavasti vikana ei ollut potkuriin tarttunut köydenpätkä tai muu korjattavissa oleva asia ja muutenkin potkuri vaikutti moitteettomalta. Ilta jatkui rauhallisissa tunnelmissa. Nopeus auringonlaskua ympäröivillä tunneilla oli liikkumattoman ja äärettömän hitaan välillä ja täydessä tyvenessä nopeus muodostuikin merivirran mukana ajelehtimisesta. Hieman ennen auringonlaskua havaittiin Vahinen vierellä kilpikonna haukkaamassa ilmaa, joka sitten laittoi niin sanotusti vilkun vasemmalle ja jätti Vahinen ja miehistön katselemaan peräänsä, mikä kertonee riittävästi matkaamisen nopeudesta.
 
Sunnuntaina aamuyöstä tuultakin löytyi ja päästiin jopa viiden solmun huippunopeuksiin mikä edellisen päivän matelun jälkeen tuntui moottoritienopeudelta. Sisun diagnoosikin saatiin varmistettua kun ilmeni Sisun neljästä kiinnitystassusta kahden etummaisen pulttien olevan katki, eikä korjaus merellä tulisi kyseeseen edes herra McGyverin avustuksella.
 
Tuulettomuus ja moottorin käyttökelvottomuus voisivat kuulostaa jo yksistään hankalalta, mutta jääkaapin ja pakasteen toimintavarmuus on vaatinut jatkuvaa huomiota ja suodattimen putsailua. Pakastin havaittiin sulaneeksi ensimmäistä kertaa vain tunteja lähdön jälkeen ja alle vuorokausi siitä kun ammattimies oli sen toimivaksi todennut. Onneksi jääkaappi oli pysynyt kylmänä ja pienellä ruokalistan hienosäädöllä on pärjäilty hyvin.
 
Miehistö on suhtautunut tilanteeseen asiankuuluvalla mustalla huumorilla kertoen mm. tarinoita mereltä löytyneistä muumioituneista vainajista.
Lisäksi jokaiseen makuuhuoneeseen on pesiytynyt pistävä hyönteinen, joka kuitenkin ottaa kohteekseen vain huoneen asukeista toisen – ilmeisesti paremman makuisen. Matkalla on saatu ainakin hyvä käsitys keskiaikaisesta purjehtimisesta ainoastaan purjeiden toimiessa eteenpäin vievänä voimana ja miettiessä mitä syödään mikäli jääkaappipakastin jättää lopullisen irtisanomisilmoituksensa.
 
Kirjoitusta lopetellessa vauhti lähentelee kuutta solmua ja Vahine etenee maltan ja kreikan rannikon puolivälissä kun matkaa on kulunut noin 180 merimailia / 45 tuntia.

Toimiston lisäys: Vahine siirtyy Patrakseen huoltoon. Arvioitu ETA Patras on 23.8 klo 2000. Vika on kiusallinen mutta nopeasti korjattavissa. Jatkamme myös jääkappi-pakastin yhdistelmän sielunelämän tutkimista. Toimii satamassa mutta huonommin merellä...



© STAF Suomen Purjelaivasäätiö | Site Engine By Megative Tmi