23.5.18
Klo 7 aamulla matka jatkui, ilmeisen sujuva lähtö laiturista, koska vapaavuorolaisilla uni jatkui vielä siinä vaiheessa ilman häiriöitä.
Rauhallista menoa n. klo 14 asti, jolloin havahduimme kannella mereltä kuuluviin koviin paukahduksiin. Kaikki kannella olijat tikkoina tähystelemään ja havaitsimme olevamme keskellä sotaharjoituksia.
Kiikaroimme tarkkana sota-alusten liikkeitä joita oli kummallakin puolella venettämme, ja hioimme omaa puolustusstrategiaamme. Matkamme jatkui kuitenkin rauhallisesti, ja pääsimme taas turvallisille vesille.
 
Lounasryhmä osoitti loistavaa venymistä ja ongelmanratkaisutaitoja, kun hella kieltäytyi yhteistyöstä. Lounassuunnitelma vaihtui lennokkaasti puolen tunnin sisällä suunnitelma A:sta B:hen ja siitä edelleen C:hen, ja pasta Carbonarasta syntyi jotain ihan muuta maittavaa sapuskaa. (Tässä kohtaa ei tarkempaa reseptiä saatavilla). Loppuviimeksi neuvokas perämiehemme korjasi hellan, ja pelastuimme loppumatkan säilyketölkkiarpajaisista.  Jotkut jo näkivät kauhuvia säilykenakeista ja nötkötistä suoraan purkista nautittuna.
 
Päivän aikana päästiin itse asiaankin, eli nautittiin auringosta ja purjehdittiin hyvinkin vauhdikkaasti, vauhtia keskimäärin siellä seitsemän solmun kieppeillä. Iltaa kohden vauhti taas hiipui, aurinko laski tuulettomaan iltaan, ja yönsä nukkuen viettäneet saivat rauhalliset unet.
Matka jatkuu kohti Visbytä.


21.5.2018
Kööpenhamina
 
Heleänä helluntaina lähdimme suurin odotuksin hankkimaan ruokatarpeita seuraavan viikon gourmet-tarjoiluille. Oli tarkistettu lähimmän ruokakaupan sijainti ja aukiolot. Neljän kännykän ja googlemapsien avulla totesimme matkaa olevan puoli tuntia reippaalla kävelyllä. Puolen tunnin jälkeen huomasimme kuitenkin, että sellaista Nettokauppaa ei sitten ollutkaan. No, eihän hätä ole tämän näköinen, otetaan seuraava, jonne matkaa 10 minuuttia.
Puolen tunnin jälkeen jo vähän alkoi sapettamaan, kun taaskaan ei löytynyt Nettokauppaa! Kysytään paikallisilta, ajattelimme. ”Anteeksi, mistä löytyy ruokakauppa?”. No, ”tässä” sanoi maahanmuuttajan näköinen nuori mies ja ajatteli varmaan, ettei meikäläiset olleet ihan penaalin terävimpiä kärkiä.
Ei muuta kun sisään!
 
Aivan loistava tarjonta. Hyvin löysi ruokakärryymme tuoreet luomuvihannekset, ”etelän hetelmät”, broilerit, kalafileet, rapeat aamiaisleivät, naposteltavat ja pikkuherkut. Vähän budjetinvartijaa hirvitti, kun kassalle jonotti kuusi täyttä ruokakärryä. Hmm. Taisi viikon budjetti tulla käyteksi kertaheitolla:).
 
Loppu hyvin, kaikki hyvin. Taksilla päräytimme sitten herkkujemme kanssa Amaliehavnissa odottavaan Lady Vahineen.
 
22.5.18
Kööpenhamina-Christiansö
 
Matkamme ensimmäinen osuus alkoi loivalla vastatuulella. Nostimme hetkeksi purjeet, mutta sitten kippari laskeskeli että tätä vauhtia (k)ryssimällä, ei olla kotona vielä juhannuksenakaan. Jatkoimme pian matkaa peltigenoalla.
Mieli oli silti korkealla, sillä sää oli erinomainen ja tuuli puhalsi lämpimästi. Näissä tunnelmissa matkasimme yön yli kohti Christiansö:ta.
Kun pääsimme perille, oli meitä vastaanottamssa lauma uteliaita hylkeitä sekä avulias satamapäällikkö paksuine köysineen.
 
Historiallisesti vaikuttava Christiansö hurmasi kaikkien sydämet! (Tässä kohtaa voi googlata mistä on kysymys.) Erityisesti meitä viihdytti kurnuttavia sammakoita kuhiseva sammakkolampi ja saaren monipuolinen linnusto. Loput suunnitteli perustavansa sinne vanhainkodin. Saarella ei ole autoja, eikä siellä kotieläimet mukaalukien ole nisäkäseläimiä. Asunnot puolestaan on rakennettu vanhoihin kasarmitaloihin, joten tunnelma on hyvinkin omanlaisensa.
Kyläkauppa oli valitettavasti kiinni, jotta oltaisiin saatu kipparille appelsiineja ja täydennettyä banaanivarastoa... Päädyimme testaamaan paikallisen kapakan ja nautimme sivistyneesti viiniä auringoslaskun näköalapaikalata.