St Marten-Virgin Gorda-St Marten

Su 26.02.2017 Marigot/Forth Louis
 
Puolilta päivin miehistö oli kahta vaille koossa Vahinella Marigotin Marina Fort Louisin satamassa. Viime hetken huoltotehtäviä ja ruokaostoksia vielä suoriteltiin. Sitten keskityttiin kärsimättömästi odottamaan viimeisiä miehistön jäseniä ja arvuuttelemaan millä lennolla he lienevätkään tulossa.
Klo 17.00 puuttuvat miehistön jäsenet saapuivat ja klo 17.10 Vahine irrotettiin laiturista ja matka kohti Brittiläisiä Neitsytsaaria alkoi upeaa auringonlaskua ihaillen.

Säkkipimeässä yössä Vahine rullasi takatuulessa ja meinasi livetä vähän liikaa pohjoiseen aina tilaisuuden tullen.

Merivahtilaisille haasteita aiheutti puuskainen ja reikäinen tuuli sekä lukuisat 5 minuutin sadekuurot. Vapaa- ja standby-vahdeille haasteita aiheutti punkassa pysyminen. Tähtitaivas sai osakseen ihailua.

Ma 27.02.2017 The Baths-Marina Cay
 
Yöpurjehduksen jälkeen C-vahdin tytöt ihailivat upeaa auringonnousua ja kuoriutuivat vähitellen illan ja yön aikana vaivihkaa puetuista pitkähihaisista ja -lahkeisista vaatekappaleista.
Aamupalan ja vahdinvaihdon jälkeen vetäydyttiin vielä aamutorkuille ja kello 10.35 herättiin Virgin Gorda Bathisin maisemissa. Uikkarit päälle silmänräpäyksessä ja miehistö mereen. Virkistävän uinnin jälkeen lähdettiin dingyllä tutustumaan Bathsin luonnonpuiston kraniittilohkareisiin, valkoiseen hiekkarantaan ja turkoosin veteen.

Lounaaksi hotkaistiin fetasalaattia ja klo 14.10 jatkettiin matkaa. Tuuli puhalteli leppeästi noin 6-11 m/s enemmän idästä kuin lännestä. Vahinen nopeus oli reilut 6 solmua. Klo 15.15 kiinnityttiin Marine Caysin poijuun samalla kun sadekuuro vihmoi vettä.

Iltaohjelmassa oli virvokkeiden nauttiminen Marinan Painkiller Barissa sekä paikallisen trubaduurin letkeiden rytmien kuunteleminen Happy Arrr Barissa. Baarimikot eivät drinkkejä sekoitellessaan alkoholissa säästelleet. Kukkulalla sijaitsevasta baarista pystyi myös, kuin autiopaikalta, seuraamaan yksityislentokoneiden laskeutumista Tortolan lentokentälle ja arvailemaan kuka sieltä saapui lahdenpoukamassa odottavalle jahdille.

Illalliseksi nautittiin Anu-kokin valmistamaa herkullista kanawokkia, jonka jälkeen jet-lagin, matkarasituksen, yöpurjehduksen ja helteen uuvuttamat miehistön ja päällystön jäsenet vaipuivat levollisina yöpuulle.

Ti 28.02.2017 Marina Cay-West End/Soupers Hole
 
Tiistai oli ensimmäinen treenipäivä. Aamulla ennen lähtöä Marina Caysta syötiin puurot ja kuivaharjoiteltiin spinaakkerin puomin nostoa. Suuntasimme myötätuulessa kohti BVI:n West Endiä ja matkan aikana harjoittelimme jiippejä. Marjan tiukassa ohjeistuksessa jiippaamiseen kulunut aika saatiin päivän aikana pudotettua noin viidestä minuutista alle minuuttiin.

Klo 14.00 aikoihin saavuimme Soper's Holeen ja aikamme etsittyämme vapaata poijua, päätimme kiinnittää Vahinen Lighthouse Marinan laituriin. Marina kuitenkin hätisteli meidät pois koska maahantulo Brittiläisille Neitsytsaarille oli vielä tekemättä. Palasimme siis lahdelle pörräämään sillä aikaa, kun Kapteeni-Kari porhalsi dinghyllä suorittamaan maahantulomuodollisuudet. Paperitöiden jälkeen vapaa poijukin löytyi.

Iltapuuhiin kuului suihku, ostokset sekä virvokkeiden nauttiminen marinan baarissa. Veneessä nautimme illalliseksi ranskalaisia raakamakkaroita (paistettuna!) ja peruna-kukkakaalimuusia.
Taas kerran niin hyvää!

Klo 21.00 porukka oli taas valmiina nukkumaan.

Ke 01.03.2017 Virgin Gorda/Yacht Club Costa Smeralda
 
Keskiviikko oli toinen ja viimeinen treenipäivä. Aamulla oli tarkoitus lähteä liikkeelle jo ennen aamupalaa, mutta rankkasateen takia aamupala saatiin syödä rauhassa. Tavallista aikaisemmin kuitenkin irrottiin poijusta ja otettiin suunta kohti Virgin Gordaa, jossa Yacht Club Costa Smeralda sijaitsee.

Suunta oli siis päinvastainen kuin edellisenä päivänä ja pääsimme harjoittelemaan vendoja vastatuuleen. Jo matkalla kilpakumppanimme Freya pyyhälsi ohitsemme miehistö puettuna keltaisiin tiimipaitoihin ja teki vielä rundin ympärillämme genaakkeria treenatakseen.
YCCS:n laituriin pääsimme hetken odoteltuamme klo 15.55, juuri ajoissa klo 16 päättyvään kilpailuun rekisteröitymiseen. Kipparikokouksen jälkeen miehistökin pääsi tutustumaan muihin miehistöihin Rolex Swan Cup Caribbean kisan tervetulococktailtilaisuudessa. Edustimme tyylikkäinä valkoisissa tiimipaidoissamme. Tilaisuuden kohokohta oli ensimmäisen Whitbread-kilpailun voittaneen Sayula II:n Enrique Carlinin tapaaminen. Sayula II ei kuitenkaan kilpaile tänä vuonna RSCC:ssä, joten kolmesta kisaan ilmoittautuneesta Swan65:stä Vahinen päävastustajaksi jää Spirit.

To 02.03.2017, YCCS RSCC Racing Day
 
Ensimmäisen kilpailupäivän aluksi nautimme Anun valmistaman hyvän ja tukevan aamiaisen. Viimeisiä kisavalmisteluja tehtiin, mm. teipattiin Rolexin mainostarra veneen keulaan ja kiinnitettiin mainosliput ja kilpailuviirit veneen takastaagiin. Genaakkeri valmisteltiin myös nostoa varten ja GPS-seurantalaite käynnistettiin ja kiinnitettiin pedestaaliin. Aikataulun mukaan klo 10.00 suunnattiin kohti lähtöaluetta.
Kilpailussa on mukana 14 venettä, joista 8 on samassa luokassa Vahinen kanssa. Lähtölinja mitattiin ja todettiin riittävän pitkäksi kahdeksalle veneelle. Koko lähtöproseduurin ajan kilpailulautakunta välitti reaaliaikaista tietoa ja ohjeita kilpailijoille VHF:n kautta, mm. kaikki lähtösignaalit kuultiin VHF:stä. Alkumatkan harjoittelu oli selvästi tuottanut tulosta ja lähdön manööverit sujuivat mallikkaasti.
Startti oli hyvä, olimme lähtölinjalla juuri lähtöpaukun aikaan ja varsin hyvällä paikallakin. Uudet, nopeat kisaveneet tosin tulivat takaa sellaista vauhtia, ettei Vahinella ollut juurikaan mahdollisuuksia pysyä mukana samassa vauhdissa. Onneksi kilpailussa on tasoitus, joka antaa meille jotain mahdollisuuksia.
Noin 20 Nm rata purjehdittiin loistavissa olosuhteissa. Olisimme toki toivoneet joko hiukan enemmän tuulta, mikä olisi ollut sopivampi meidän isopurje + fokka yhdistelmälle, tai sitten kevyempää tuulta, jolloin olisimme voineet kryssiä genualla. Tuuli osui juuri sellaiseen hankalaan kohtaan, että fokan tuoma vauhti ei oikein riittänyt, mutta genualle sitä oli hiukan liikaa. Ensimmäisen kryssiosuuden jälkeen vuorossa oli myötätuuliosuus, sitten sivutuulta, myötäistä, sivua ja maaliin tultiin kryssimällä. Paikoin saatiin Vahine kulkemaan kelpo vauhtia ja huomioiden sekä purjevarustuksen että miehistön suhteellisen lyhyen harjoitteluajan, joten lopputulokseen voi olla varsin tyytyväinen.
Toki parannettavaa seuraaville päiville jäi. Reilun neljän tunnin purjehduksen jälkeen tulimme maaliin kilpailun viimeisenä veneenä (tuloksia tasoitusten jälkeen voi käydä katsomassa kilpailunjärjestäjän sivuilta). Maaliintulon jälkeen ajoimme samaan poijuun kuin edellisenäkin päivänä ja kävimme uimassa. Sen olimme päivän purjehduksen jälkeen varmasti ansainneet. Uinnin jälkeen suuntasimme laituriin ja YCCS:n palvelujen pariin. Päivän päätteeksi nautimme herkullisen illallisen; napsijaa ja risottoa sekä jälkiruuaksi Anun erikoinen. Illallisen jälkeen menimme pikku hiljaa yöpuulle ja valmistautumaan huomisen päivän kilpailuun!

Pe 03.03.2017 Virgin Gorda Racing Day 2
 
Toisena kilpailupäivänä nautimme taas ravitsevan aamiaisen. Ennen lähtöä perämies vedettiin mastoon tarkastuskäynnille. Starttia oli siirretty tunnilla eteenpäin, joten aamutoimille oli runsaasti aikaa. Radaksi oli valittu kierros Virgin Gordan ympäri myötäpäivään. Startin lähestyessä lähtölinjan tuntumassa oli kuhinaa, ja Vahine sai taas hyvän startin. Olimme rinta rinnan muiden veneiden kanssa lähtölinjalla.

Tuuliolosuhteet olivat samankaltaiset kuin edellisenäkin päivänä. Pysyimme edellispäivää pidempään muiden veneiden tuntumassa radan alkuosan vastatuuli osuudella. Virgin Gordan länsipään käänteessä ihailimme, kun takaa tulleet isommat veneet ohittivat meidän ja vetivät vikkelästi genaakkerin ylös myötätuuliosuudelle. Vahinen matka taittui kelpo matkapurjehdusvauhtia isopurjeella, mesaanilla, fokalla ja genualla.

Lounaaksi Anu järjesti kannelle miehistön iloksi tapas-buffetin. Virgin Gordan eteläkärjen Round Rockin kierrettyämme alkoi tiukka kryssiosuus Dog Islandit kiertäen kohti maalilinjaa. Vahine kiri 9 solmun ennätysnopeuteen. Loppukiri ei kuitenkaan valitettavasti riittänyt, ja varttia vaille viisi näimme moottoriveneen lähestyvät meitä maalipoiju kyydissään. "Kilpailuaika on päättynyt!", kisajärjestäjät tulivat kertomaan meille. Pettymys ilman aikaa jäämisestä ei laskenut miehistön tunnelmaa. Upea purjehduspäivä merellä takana!

Pursiseuran laiturissa kilpailukomitea onniteli Vahinea miehistön hyvästä karibialaisesta purjehdushengestä. Saimme myös kannustusta muiden veneiden miehistöiltä. Illalla neljän hengen edustusjoukko osallistui Rolexin tarjoamalle Owners' dinnerille YCCS:n ravintolassa ja muutama miehistön jäsen lähti dinghyllä tarkastamaan lahden toisella puolella olevan Bitter Endin juomatarjoilut. Ilta venyi koko porukalla ja nukkumaan käytiin vasta klo 23.00.

La 04.03.2017 RSCC Racing Day 3.
 
Kolmantena kilpailupäivänä lähdimme noin 19 Nm:n radalle ja saimme erinomaisen lähdön myötätuuleen. Genaakkeri pääsi käyttöön ja keulakannen tiimi onnistui sen nostoissa ja laskuissa erinomaisesti. Genaakkerin kanssa Vahinen vauhti kohosi ennätykselliseen 9,9 solmuun, silti emme pitkään pysyneet kilpakumppanien vauhdissa mukana. Rata oli kuitenkin mukavan koukeroinen, joten kilpakumppanit eivät heti kaikonneet taivaanrantaan vaan pystyimme seuraamaan edellä meneviä. Maalinkin ehdimme ajoissa.
Iltaohjelmassa oli Crew Party, joka järjestettiin lahden toisella puolella idyllisellä paikalla Bitter Endin pursiseuran allasravintolassa. Karibialaiset grilliherkut ja rommijuomat maistuivat niin Vahinen, kuin muidenkin veneiden miehistöille ja tanssilattiallekin ehdittiin. Kovin myöhään ei kuitenkaan voitu riekkua, koska vielä yksi kisapäivä oli edessä.

Su 05.03.2017 YCCS Racing Day 4
 
Neljännelle kisapäivälle kilpailukomitea sommitteli kustomoidun radan. Vahine sai poikkeuksellisesti huonon lähdön, joka edellisen illan juhlien kanssa latisti hieman miehistön tunnelmaa. Vene ei meinannut kulkea vastatuuleen ja ensimmäisiin kahteen mailiin meni tolkuttoman kauan aikaa. Alfapoijun jälkeen nostettiin genaakkeri, mikä piristi tunnelmaa. Kohta kuitenkin näimme luokassamme johtoasemissa olevien 50-jalkaisten Cuordileanen ja Earlybirdin porhaltavan vastaan. Olivat siis loppusuoralla, kun Vahine oli purjehtinut vasta noin kolmasosan radasta. Laskeskelimme kuinka paljon Vahinella kestäisi kiertää koko rata vastaavalla kryssinopeudella kuin radan alussa. Jonkin aikaa neuvoteltuamme miehistön ja päällystön kesken, tulimme siihen tulokseen, että koko radan kiertämiseen menisi niin kauan aikaa, että olisimme vasta pimeällä perillä. Ja palkintojen seremonia jäisi meiltä näkemättä. Teimme vaikean päätöksen jättää kisa kesken ja palata suorinta tietä YCCS:n satamaan. Saavuimme marinaan yhtä matkaa Spiritin ja Naian kanssa ja meille jäi juuri sopisti aikaa vaihtaa puhtaat paidat päälle ja kammata hiukset ennen palkintojen jakoa.
Juhlallisessa palkintojenjakotilaisuudessa myös Vahine sai yllättäen palkinnon. Ei tosin Rolex Swan Cupiin liittyen vaan Swanin kiertopalkinnon oltuaan nopeiten Atlantin ylittänyt Swan-vene vuoden 2016 ARC:ssä.

Ma 06.03.2017 Virgin Gorda
 
Maanantaiaamuna oli edessä aikainen lähtö maahantulomuodollisuuksien kautta takaisin kohti Saint Martenia. Sää oli pilvinen ja tuulinen. Ohjelmassa oli 100 mailia tiukkaa kryssiä. Vendoja ei kuitenkaan tarvinnut juuri tehdä. Vesi roiskui ja tuuli tuiversi.
Vapaa- ja standby-vahdit katsoivat parhaaksi painua sisälle punkkaan köllöttelemään.

Ti 07.03.2017 Marigot Forth/Louis Marina
 
Oli synkkä ja myrskyinen yö.
Merenkäynti oli kovaa ja tuuli puhalsi 19 m/s. Vettä tuli kannelle sekä merestä että taivaalta. Säkkipimeässä pilvisessä säässä ei ruorimiehelle ollut juurikaan kiintopisteitä joiden mukaan ohjata, joten tuulimittarin osoittaman tuulikulman mukaan oli mentävä. Sisällä tavarat vaihtelivat paikkoja, eikä ruoka oikein maistunut miehistölle. Joidenkin oli tyhjennettävä vatsalaukun sisältö mereen. Jos joku onnistui punkassa saamaan unen päästä kiinni, oli uni kevyttä ja katkonaista.
Aamun valjettua Fort Louisin Marina häämötti jo horisontissa, mutta matka sinne tuntui vielä pitkältä litimärkänä huonosti nukutun yön jälkeen. Marinassakin jouduimme kahden sadekuuron ajan odottelemaan laituripaikkaa. Klo 10.30 köydet saatiin laituriin kiinni.
Anu oli valmistanut tilanteeseen sopivaa apetta, joka katosin miehistön masuihin hujauksessa. Sen jälkeen alkoi reipas siivousurakka, ja Vahine puunattiin puhtoiseksi ja valmiiksi seuraavaa miehistöä varten.
 
Rolex Swan Cup Caribbean 2017 -kisapurjehduksesta Brittiläisillä Neitsytsaarilla vastasi:
Kapteeni Kari ja Perämies Antero
A-vahti: Marja, Hannu ja Anu
B-vahti: Pertti, Juha ja Petri
C-vahti: Anne, Heli ja Sanna