Le Havre-Lissabon

3.9.2017 Lähdön tunnelmaa
 Vahine pääsi liikkeelle komeasti Randez-Vous 2017 Tall Ships Regatan loppujuhlallisuuksien myötä. Palkintokin oli pöydällä miehistöä odottamassa (korjatussa ajassa 3. sija). Illalla nautittiin karnevaalitunnelmasta, ilotulituksesta ja pitkän odotuksen jälkeen ravintolaruoasta. Tästä eteenpäin syödäänkin omia sapuskoja.
 
Varsinainen lähtö aamuvarhaisella oli Parade of Sails. Lähdettiin täsmällisessä järjestyksessä regatan muiden laivojen mukana, ja melkoinen joukko Le Havren asukkaita oli kokoontunut rannoille paatteja hyvästelemään. Vahine ei kokonsa puolesta siinä joukossa erottunut, mutta on meillä silti isompi kuin Hjalliksella Atlantin ylityksellä.
 
Paraatin jälkeen saatiin heti neljä purjetta ylös, ja kun vielä vuorovesivirtauskin on alkuun myötäinen, matka on lähtenyt taittumaan odotettua parempaa vauhtia. Kokka on kohti Cherbourgia ja Kanaalisaaria. Ikäväksemme eilinen auringonpaiste vaihtui aamupäivästä kalseaksi vesisateeksi, mutta mikäs tässä, siihen on tänä kesänä totuttu.
 
Tajunnanvirran kirjasi kakkosvahti: Jani, Anders, Maija
 
 
4.9.2017 Kanaalisaarten sivuutusta
 Niin kuin esitteessä sanottiin ”tule jatkamaan kesää” me nautimme kotoisasti ilmoista. Vesisade jatkui, tuuli yltyi ja lämpötila oli +15 celsiusta. Vahinen vauhti oli parhaimmillaan 12 solmua. Huimaa kulkua. Perämies Olli säädätti purjeita ja meillä ”merimiehillä” rintakarvat kasvoivat (ei Maijalla).
 
Alderney-nimisen saaren kohdalla yksi maailman voimakkaimmista vuorovesivirroista kääntyi vastaiseksi. Myös tuuli muutti suuntaa. Nopeus putosi alimmillaan 2 solmuun. Normi-ihminen ajaa pyörällä nopeammin, vaikka kirjoittaisi samaan aikaan someviestejä. Aallokko muuttui todella inhottavaksi ristiaallokoksi. Illalliseksi nautittu herkullinen nakkisoppa pyrki monella matkaajalla ylös. Kaikki eivät edes maistaneet soppaa. Sade jatkui.
 
Puolen yön jälkeen tuuli tyyntyi huomattavasti ja kääntyi vastaiseksi.
Uudestaan märät vaatteet päälle ja kannelle. Jotta emme joutuisi kryssimään isojen laivojen reittijakojärjestelmään (hieno sana), päällikkö päätti käynnistää koneet. Loppuyö meni koneilla ajaen vasten isoja, mutta onneksi loivia maininkeja. Silti aika rytyytystä.
 
Kun aamu valkeni, aurinko pyrki esiin pilvistä. Sade oli loppunut yön pimeydessä. Tuulikin alkoi kääntyä parempaan suuntaan ja mikä parasta pari pyöriäistä tuli seuraksemme yli puolen tunnin ajaksi. Jopa kaikkein merisairaimmillekin alkoi ruoka maistua. Tästähän me maksamme.
 
Terveisin: Daniel, Jyrki ja Kari
 
 
 
5.9.2017 Bretagnesta Biskajalle
 Yö meni kryssiessä Bretagnen pohjoispuolella. Tuulen laantuessa otimme Sisu-dieselin avuksi. Ennen puoltayötä Vahinea kutsuttiin radiossa selvällä suomen kielellä. Attila-alus otti yhteyttä ja kyseli kulkusuunnitelmia. Samaan aikaan delfiinit pörräsivät kaunottaremme ympärillä. Rannikolla saatiin tuoreet tuuliennusteet ja kippari päätti suunnata kohti La Corunaa.  Bilbaota ajatellen tuuliennusteet näyttivät huonoilta ja Guggeheiminkin ehtii aikanaan nähdä Helsingissä. Aamua kohti tuuli parani ja matka eteni purjein. Auringonnousun aikaan saavutettiin Ushantin saari. Tuuli yltyi ja miehistö rehki kannella purjeita vähentämässä. Miehistöstä ja lipputangosta otettiin mittaa. Miehet ja Maija kestivät hyvin, mutta lipputanko ei, vaan meni poikki.  Tuuli oli kova 15-17 m/s ja aallokko korkeahko.
 
Ilmari, Mikko ja Tuomas
 
 
 
6.9.2017 Matka tasoittuu ja taittuu
 Biskajan hieman koeteltua tulokkaita maininki alkoi asettua ja matkanteko siirtyi tasaisempiin uomiin. Eilen seuraavaksi määränpääksi valittu La Coruña lähestyi yön tunteina lähes täytenä loistaneen kuun kansivalaistuksessa, jota pilvet tosin välillä katkoivat. Vain kaikkein kirkkaimmat tähdet – erityisesti Sirius – näkyivät taivaalla. Neljäntenä päivänä merellä laivan vahtikierto on pyörähtänyt ympäri, ja tunnelma oli jotenkin seestynyt. Ollaan jouduttu menneisyyden ja tulevaisuuden väliseen ohueen aikakapeikkoon jossa aika menettää merkityksen. Aurinkokin on ilahduttavasti esillä. Matka etenee, rutiinit pyörivät, satamaa odotetaan jo innolla, mutta vielä on matkaa taivallettavana.
 
Kakkosvahti: Jani, Anders, Maija

 
7.9.2017
Tasaisemmissa uomissa jatkui seuraavakin päivä korkeapaineen (1025 Hpa) pitäessä tuulet loitolla. Biskaja yllätti tällä kertaa porottavalla auringolla, joka sai miehistön etsimään aurinkorasvojaan. Mainingit Atlantilta jatkuivat korkeina ja loivina tuoden mukanaan kaikenlaista ihmeteltävää: merilevämytyt, Portugalin sotalaivan, oranssin köydenpätkän ja viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä pallopäävalaan. Merialueen jaoimme koko päivän ajan espanjalaisen kalastusaluksen F/V Peixedo Primeiron kanssa. Seurasivat meitä, ohittivat styyrpuurin puolelta, kääntyivät ympäri, ja seurasivat taas. Inspiroiduimme ja kipparimme päätti kokeilla onneaan vieheen kanssa. Onni ei suosinut ja lopulta viehekin hukattiin. Ehkä espanjalaisilla seuralaisillamme kävi parempi tuuri näissä syvissä, syvissä (jopa 5,3 km) vesissä.
Menon ollessa tasaista ja miehistön pitkästä aikaa toimintakykyistä päästiin lopulta myös kotitöiden pariin. Vessat kuurattiin, isopurjeeseen laitettiin uusi latta, ja lippukin saatiin taas liehumaan näppärällä patenttiratkaisulla. Päivän päätteeksi nautiskeltiin vielä standby-vahdin valmistelema ateria iloisen tortillafiestan merkeissä.
Terveisin: Daniel, Jyrki ja Kari
 
 
14.9.2017
Porto, eilen ja tänään.
Saavuimme Baionasta Portoon tiistaina 12.9. suunnitelman mukaisesti korkean veden aikaan. Vain toisella puolelle toimiva keulapotkuri ei estänyt onnistunutta rantautumista Douro-marinaan, joka sijaitsee Afuradan kylässä noin 5 km Portosta länteen. Saapumista juhlistettiin veneen huollolla. Pilssi avattiin ja puhdistettiin, turkkilevyt pestiin ja vessat puunattiin. Töiden jälkeen miehistö suuntasi erilaisilla kokoonpanoilla tutustumaan läheiseen kylään sekä Porton kaupunkiin. Afuradan kalaravintolat osoittautuivat mukaviksi ruokapaikoiksi.
Keskiviikkona jatkettiin Portoon tutustumista. Osa miehistöstä vieraili Portviinitaloissa ja tutustui viinin valmistukseen sekä riittävässä määrin myös itse lopputuotteeseen. Portossa todistettiin kuolleen arkkipiispan mahtipontisia hautajaisia tuomikirkossa. Vahinen miehistöllä ei ollut osuutta em. tapaukseen. Keskiviikkoillan päätteeksi osa porukasta oli katsomassa mestareiden liigan FC Porto – Besiktas ottelua, jonka Porto valitettavasti hävisi. Porto todettiin viihtyisäksi ja kauniiksi kaupungiksi, joka on rakennettu hienosti Douro-joen töyräille.
Torstaina aamulla köydet irrotettiin suunnitelman mukaisesti klo 10.30 ja suunnattiin Portosta Penischeen. Merimatkaa on edessä noin 110 NM ja matkan päätös lähestyy.