Turusta Karibialle ja takaisin

Tervetuloa seuraamaan kuunari Helenan matkaa Turusta Cherbourgin, Lissabonin ja Las Palmasin kautta Karibialle! Mukana seiloreita monenlaisella kokemuksella, osa ensimmäistä kertaa purjehtimassa, osa kokeneita merenkävijöitä. Matkaa taitetaan sail training -periaatteella, eli kokeilemalla ja yhdessä tehden ja oppien. Kuunari Helenan päällystössä turvallisuudesta vastaa Suomen Purjelaivasäätiön koulutetut vapaaehtoiset. Blogia päivitetään säännöllisesti yhteyksien ja olosuhteiden salliessa. Tervetuloa seuraamaan seikkailuamme! 

Cherbourg – La Coruña


Matkalaisia tällä legillä oli yhteensä vain puolet normaalista, mikä tarkoitti tiukkaa aikataulua ja jokaiselle kunnolla töitä aina kuoppaisella Biskajalla. Mukana oli myös meitä täysin purjehduskokemusta vailla olevia, joille 500 mailin matka Cherbourgista Biskajanlahden yli 65 tunnissa oli hiuksia nostattava. 15 metriä sekunnissa oleva tuuli, kolmemetriset laineet ja vaahtopäät kannella saivat ruorissa olemisen tuntumaan Linnanmäen vuoristoradan jarrumiehenä olemiselta. Uskomattoman upeaa, että keltanokatkin saivat ohjata läpi myrskyisen yön – ammattilaisten neuvomina. Öisestä raivoavasta merestä ei voi ottaa valokuvia, videoita, eikä kokemusta voi myöskään sanoin kuvata, se pitää kokea. Seikkailupurjehduksella ei kerätä päänahkoja, mutta Eye of the Wind ja englantilainen Stella todellakin jäivät kakkosiksi.

Lokakuiselle Biskajan ylitykselle ehkä lähtee vain tietyntyylisiä ihmisiä, sillä parin tunnin yöunet, pesukoneessa kokkaaminen ja kannella rehkiminen eivät vastaa peruskäsitystä lomasta. Juuri tämän vuoksi ryhmädynamiikka Helenalla toimii upeasti, täältä on löytynyt hyviä ystäviä. La Coruñassa kansimies Benne järjesti messissä tapasillan. Hyvä ruoka ja viini ryydittivät meritarinoita ja purjehdussuunnitelmia myöhään yöhön.

Hanna, Hannu ja Kirsi
   

Tiistai 12.10.2021 lähtö Cherbourgista


Maanantaina lähtövalmistelut alkoivat jo kukonlaulun aikaan miehistön jatkaessa Pohjanmerellä vaurioituneen isopurjeen tikkausta jo kolmatta päivää. Ikuisuudelta tuntuneet lähtövalmistelut jatkuivat osan miehistöstä lähtiessä toivottomalta tuntuneelle monen tunnin kauppareissulle ranskalaiseen supermarkettiin – hyllyistä löytyi vain viinejä, mutta ei tuntienkaan etsimisen jälkeen kaurahiutaleita. Muut jatkoivat isopurjeen tikkausta puuttuvien miehistön jäsenten saapuessa alukselle – kaksitoista väsynyttä, mutta valmista, intoa puhkuvaa seikkailijaa oli koossa.

Hektisten lähtövalmistelujen jälkeen lähtö Cherbourgista kohti Espanjan La Coruñaa alkoi vasta tiistain puolella noin kello 00:17 yläveden ollessa korkeimmillaan. Cherbourgin sympaattisen satama-altaan jäädessä taakse matkamme alkoi. Jännitystä riitti jo ennen aallonmurtajien suojista pääsyä kiireisen kalastusaluksen painaessa päälle. Purjeiden nosto aloitettiin tähtitaivaan alla aallonmurtajan katveessa kaupunginvalojen jäädessä taakse.

Vahdit alkoivat pyöriä kuin automatiikka. Matka kului pääasiassa purjein, turvallisuus- ja vinssikoulutusten parissa ja pilvityyppejä opetellessä. Keleissä alkoi aavistaa etelän lähestymisen. Ensimmäiset delfiinitkin kävivät tervehtimässä meitä – miekkavalaita odotellessa.

Tiistai-illan auringonlaskun aikaan havaittin horisontissa La Coruñaa kohti Cherbourgista 12 tuntia meitä ennen lähtenyt brigantti Eye of the Wind – And the race was on.
 

West- Terschelling – Cherbourg 6.-8.10.


”Kun paikalliset tytöt ja poliisit tuntevat sinut nimeltä, on aika vaihtaa maisemaa” tuumasi päällikkömme Bena. Niin irtauduimme laiturista 07.05 keskiviikko-aamuna. Miehistö oli onnellinen päästessään purjehtimaan taas kauniissa, aurinkoisessa ja tuulissessa säässä. Mutta auringon laskiessa vedet villiintyivät jälleen. Meitä heiteltiin punkissamme laidasta laitaan ja ylös ja alas. Alapetien nukkuvat saivat tylysti herätä useita kertoja putoileviin vesipulloihin, puhelimiin, huopiin ja ulkovaatteisiin..

Enemmän tai vähemman nukuksissa odottelimme vahtivuoromme alkamista. Vaikka aallot olivat suuret, tuulta ei ollut nimeksikään ja emme nostaneet purjeita. Olo oli kuin olisimme pesukoneen sisällä. Kun ymmärsimme kääntää katseemme, näimme päljon kauneutta yläpuolellamme. Ihastelimme linnunrataa ja etsimme tähtikuvioita. Silloin sitä tuntee itsensä kovin pieneksi ja unohtaa aallokon joka piti aiemmin hereillä. Tuuli tyyntyi yön aikana.

Seuravana päiväna oli taas auringoinen päivä, ja olimme saapuneet Englannin kanaaliin. Näimme muun muassa valkoiset hiekkaharjut ja toisella puolella Normandian upeat rannikot. Hienoin hetki meidän vahtivuorollamme oli, kun havaisimme delfiineitä uimassa laivan vieressä. Riemun kiljadustemme saattelemana useampi ennätti rynnätä kannelle katsomaan, kun delfiinit seurasivat meitä parin minuutin ajan.

Sää jatkui rauhallisena, ehkä vähän yksitoikkoisena lähestyessämme määränpäätämme Cherbourgia.

Brunsbüttel - Terschelling 30.9.- 2.10.


After a night of good rest everyone was refreshed and ready to continue the voyage to Cherbourgh. We left the Kiel Canal accompanied by a beautifull sunrise, big commercial vessels on the horizon
and a favourable current. With calm seas and sails up and in doing so reaching speeds of 11 knots we are getting closer and closer to Cherbourgh.

After a beautifull day of relaxing on deck the weather was starting to get worse and winds are increasing to 18 m/s. We are currently above the German islands and the wind direction is changing to southwest making it harder and harder to continue. For the coming days the weather is likely to get worse so it is decided to take refuge on the Dutch island ‘Terschelling’. 3 of our seafares call Terschelling their home and are familiar with the dangerous approach full of sandbanks, treacherous tidal currents and a strong winds. ETA is Saturdaymorning but the wind had other plans for us. We had to tack 5 times before reaching Terschelling. Because of this we were approaching Terschelling in the dark at 2030. With the help of great preparation and some local knowledge mooring was complete at 2100. After a interesting voyage it was time to enjoy local nightlife and check out the dutch culture in the night ‘museums and churches’.  




Kööpenhamina – Brunsbüttel 29. - 30.09. 

Legi alkoi kauniissa ja tyynessä kelissä. Ilta kahdeksan maissa alkoi sataa ja tuulla, salamatkin välähtelivät taivaanrannassa. Keli muuttui täydellisesti! Yö oli myrskyinen, tuuli yltyi jopa 24 m/s:ssa ja parhaimmillaan menimme 11 solmua! Laivassa sisällä meno oli kuin pesukoneessa, onneksi ilman vettä :)

Kiinnostavaa on se, kuinka arki laivassa kulkee aikataulujen ja vuorojen mukaan, oli myrsky tai tyven. Kattilat heiluvat hellalla, uunissa paistuvat sämpylät ja siivoukset hoidetaan, oli meno ulkona millainen tahansa. Hommat hoidetaan neljän hengen ryhmissä niin sisä- kuin ulkovahdeissa eli standby- ja merivahdeissa.

Myrskyisellä merellä on tärkeää olla varovainen ja noudattaa tiukasti ammattilaisten ohjeita, jotta myös kannella on turvallista reivailla ja trimmailla purjeita.

Aamun sarastaessa lähestyimme Kielin kanavaa, aallot laantuivat. Kielin kanavassa saimme tasoitella oloamme ja nauttia saksalaisesta maalaismaisemasta lehmineen. Illalla saavuimme Brunsbütteliin, jossa odottelimme aamuun ennen seuraavalle legille lähtöä.
  


Turku – Kööpenhamina 25. - 28.09.


Matkamme Kööpenhaminaa kohti alkoi auringon paistaessa lämpimästi, syksyisen Turun jäädessä taaksemme. Pääsimme kirjaimellisesti vetämään yhtä köyttä jo alusta asti nostaessamme isopurjeen ylös. Jo ensimmäisenä iltana saimme ihastella auringonlaskua ja sen jälkeen yläpuolellamme avautuvaa tähtitaivasta. Keskiyön jälkeen päästyämme avomerelle, merenkäynti voimistui ja ensimmäistä kertaa pääsimme pitelemään punkan laidoista kiinni. Aamuun mennessä meri oli kuitenkin jo rauhoittunut ja meitä hellittiin jopa kauniilla auringonnousulla.

Kulku eteni tasaisen rauhallisesti ja saavuimme pilviseen Kööpenhaminaan tiistaiaamuna 28.09. Varsinkin auringon paistaessa myöhemmin päivällä, Kööpenhaminassa elettiin vielä selkeästi loppukesää.

Viimeistään merellä ollessa ymmärtää, että täällä ei voi muuta kuin elää hetkessä, nauttia pienistä asioista sekä ottaa nopeastikin vaihtelevat tilanteet avoimin mielin vastaan. Ja se vasta ihanaa onkin!

- Sari ja Venla

  

Lähtö: lauantai 25.09.2021, Turku


Suuri seikkailu on alkamassa, nimittäin kuunari Helena on lähdössä kauan odotetulle matkalleen läpi maiden ja merien, aina Karibian sinisille vesille ja takaisin. Helenan matkan ensimmäinen osuus Turusta Ranskan Cherbourgiin kestää kaksi viikkoa. Miehistöön kuuluu kapteeni Bena, perämies Benne, joka vaihtuu Kööpenhaminassa Tomiin, konemestari Veikko, sekä kansimiehet Marja ja Juuso. Lisäksi meitä on 17 seikkailunhaluista osallistujaa, joista osa suorittaa laivaharjoittelua ja osa on päättänyt lähteä muuten vain kokeilemaan seikkailupurjehdusta.

Valmistelevien syystalkoiden jälkeen loputkin meistä saapuivat Helenalle lähtöpäivänä malttamattomina aloittamaan alkavaa reissua. Köydet irroitettiin klo 16 ja rannalla meitä sekä Helenaa oli saattamassa suuri joukko ihmisiä. Seuraavan kerran Helenan voi nähdä Turussa toukokuussa 2022.