Activ Wärtsilä Ålandsbanken FURUNO FINLAND Turku

  • STAF Online
  • STAF on Facebook

FURUNO FINLAND

Activ

Ålandsbanken

Wärtsilä

Turku

Danfoss

TSR Kotka

Turku

Danfoss

TSR Turku

STI

Tenerife-Kap Verde-Barbados-Le Marin

9.12. Menomeininkiä paikassa 13ast 26min N ja 046ast 57min W
 
Aamulla tuuli alkoi voimistua ja vauhtimme on tällä hetkellä 9 solmua.
Maininki on kasvanut nelimetriseksi. Barbados on alle 800 Nm päässä.
Aurinko paahtaa... Elämä täällä Helenalla rullaa paikallaan. Ruokakin paranee koko ajan. Mitä nyt on herännyt epäilys että dingin takuukorjauksen takuu on mennyt umpeen.
Kuunariarkea kuvailemaan tässä blogissa esitellään kuunarisanastoa. Tämä avannee merielämäämme kuvaavasti:
-Kuunarihuhu – Mitä tapahtuu seuraavaksi? Tuleeko venda jne...? Näitä pyörii aluksella. Ne syntyvät  kuin tyhjästä ja leviävät nopeasti miehistön keskuudessa. Päällystön suusta näitä ei kuule. Joskus pitävät paikkaansa.
-Koilaaminen – Köysien siisti ja käytännöllinen vyyhtiminen. Muuttunut yleiskäsitteeksi melkein mille vaan, erityisesti satamissa/marinoissa tarkoittaa virvokkeiden nauttimista.
-Hauvavahti, puudelivahti – Leikkisä nimitys koiravahdille 00-04.
-Paskavahti – on yksinkertaisesti paskavahti (04-08, päättyy auringonnousuun).
-Grillausvahti – iltapäivävahti 12-16, olemmehan alle 15 N.
-Suklaasykli – Helpommat kaksi vrk vahtivuoroja, jolloin saa nukkua katkeamattomat yöunet. Alkaa iltapäivän stand by -vahdin siivouksesta, päättyy koiravahtiin.
-Römpötti – Yleisnimitys ei-eurooppalaiselle avuliaalle natiiville joka tarjoaa auliisti palveluksiaan laivamiehistölle, maksua vastaan.
-Ränkylä – Römpötin raha. Näitä saa vaihtorahana. Esim. Itä-Karibian dollari, Kap Verden escudo.
-Happi – Öisin sitä saa välillä hytteihin luukuista. Kastumisvaaran ollessa vahva taas ei. Kaiken elämän perusedellytys nahkeissa, hikisissä, ahtaissa, kosteissa ja kamat hujan hajan -hyteissä.
-Paloharjoitukset – määräysten mukaan välillä pidettäviä. Käytännösssä vankilatyyppisiä merivesisuihkuja etukannella. Virkistävää.
-Falli, skuutti, barduuna, dirkki, preventteri – Köysi johon juuri kompastuit.
-Purjehautaamo – keskikannen säilytyspaikka purjeille joita ei ole nostettu. Hyvä löhöilypaikka. Main staysailin skuuttiköydet pitävät hereillä.
-Pyykkipoika – Olisit tarvinnut enemmän jotta paitasi, shortsisi tai pyyhkeesi olisi jäänyt uhraamatta Poseidonille.
-Skeet – Metallitölkillä tai lasipullolla heittely ja osuminen toisen heittämään pulloon tai tölkkiin. Nämä menevät meren pohjaan, muovi kerätään maihin.
-Kahvi, vesi, mehu – Sitä mitä valuu syliisi messissä. Yllättävän monesti joku unohtaa että purjelaiva kallistuu välillä enemmän.
-Kemi – Täysin väärä kurssi
-New York – Toinen halssimme pitkän osan matkasta -Brasilia – Vastahalssi New Yorkille.
-Orion – Sitä voi ihailla öisin.
-Täysikuu – valaisee uskomattoman vahvasti yövahteja. Viime päivinä nousee vasta pimeän tulon jälkeen, joten iltavahti aloittaa todella pimeässä, upean tähtitaivaan alla.
-Uistelu, vapaa kalastus – Olemme vetäneet siimaa ja syöttiä koko matkan, kalojen karkoittamiseksi?
-Merihuumori, kuunarihuumori – Tuskin avautuu aluksen ulkopuolella.
-Fiilis – Koko ajan mahtava!
-Aurinko – sitä riittää.
-Aurinkorasva – Sitä ei tunnu riittävän. Huuhtoutuu monesti hien tai meriveden mukana pois. Suojassakin on välillä oltava.
-Ploki – heiluu kutsuvasti, jos yrität tarttua niin se on heti tälli ohimolla.
-Haavat – infektoituvat merellä. Kannattaa hoitaa huolella, ne eivät parane itsestään tropiikissa.
-Mustelmat – niitä on joka puolella. Helppo hankkia etukannelta, takakannelta, hytistä, messistä, wc:stä, käytäviltä, portaissa...
 
.Valas – se minkä haluaisimme kohdata.
-Lentokala – Se mitä pyörii kokoajan ympärillä.
-Delfiini, pyöriäinen – Tulevat silloin tällöin tervehtimään meitä.
-Kilpikonna – Ui välillä vastaan, ei anna tietä. Lintujakin näemme.
Liitäjiä, Keijuja, Kihuja.
-Pumppaus – Pilssitankin mekaaninen tyhjennys, taaksejäänyttä oppilailta (toistaiseksi).
-Stand by -vahti – Nukkuu yleensä öisin. Laittaa ruokaa ja siivoaa. 25 % kokonaisajasta.
-Merivahti – Tekee merityön. Ohjaa ruorissa, tähystää, navigoi, trimmaa purjeita. 25 % kokonaisajasta.
-Vapaavahti – Nukkuu, sosiaalisoi keskenään vaikka elokuvia katsellen, tai sitten häiriköi merivahtia sitloodassa.
-Sitlooda ei Shitlooda – Laivan sosiaalinen elämän ja kuunarihuhujen keskus takakannella. Sinne on unohtunut vesipullo, vai olikohan se messissä vai hytissä vai missä????
-Vitamiinit – Nautimme tuoremehuna. Hedelmät loppuivat ennen Kap Verdeä.
-Jokapäiväinen leipämme – Leivotaan joka aamupäivä, nyt on tosin kuivahiiva lopussa. Tänään söimme Naan -leipää.
-WC – käynti. Elämyksellinen edelleen. Kyykkyyn ylös, kyykkyyn ylös, seinänoja, päänoja, kylkinoja....valot päälle, valot pois, kuuma tulee, äkkiä ulos...Ai niin ja paperit eivät mene pöntttöön, oikeasti.
-Puksprööti - Laivan keulapiikki. Kovalla kelillä vuoristorata.
-Vinssi – Joo joo nopeasti nopeasti, mutta mikä niistä?
-Lehmänkäännös – Jiippi eli myötätuulella halssin muutos, kurssinvaihto.
-Musiikki – Soi erilaisista vempaimista. ”Erimakuistenkin” soittama kuulostaa hyvältä merellä.
-Simpsonit – Wuhuu, Doh...merivahti.
-Atlantin yli yksinpurjehtija – Tapasimme Mindelon marinassa ja ohitimme merellä. Herran kahdeksas ylitys.
-Atlantin yli yksinsoutaja – Tapasimme ruotsalaisnaisen San Miguelin marinassa. Lycka till!
-Laiva – Sellaisen näkeminen keskellä Atlanttia on aina tapaus. Kuusi havaittu tähän mennessä?
-Barbados – Kasvaa mielessä.
Terveisiä:
Villeltä Abrahaminkadulle, Historicalle, Urho Kekkosen kadulle, Laivanvarustajankadulle sekä FT velipojalle Ouluun.
Juhanilta terveisiä kotiin Minnalle, Henrille ja Heidille sekä tietysti myös äidille ja isälle. Kakkua ja kuohuviiniä on luvassa tänään!
Silja lähettää terveisiä sukulaisille.
Pekka lähettää pusuja Mikaelalle ja terveiset pullakuskille, pertovaaralle, juristinplantulle ja muille hörhöille ;) Jarskilta nimpparionnittelut isosiskolle Lopelle!
Hannulta terveiset Mammalle, Riitalle ja Karille sekä pojille perheineeen Jämsänkoskelle.
Marjalta terveisiä Kannalle, Tuomaalle ja Juusolle.



8.12 bloki paikassa 15ast 10 min N, 044ast 33min W
 
Itsenäisyyspäivän juhlinnoista toipuva TS Helena sai vihdoin osakseen varsin mukavasti eteenpäin vievästä pasaatituulesta. Eilen edettiin parhaimmillaan jopa 8 solmun hyötynopeudella kohti Barbadosta.
 
I-vahdin keittäessä päivälliselle papupataa saatiin vihdoin koko päivän AISissa kummitellut raakapurjealus Lord Nelson näkyviin. Purjelaivan silhuetti oli komea auringon laskiessa, aivan kuin Master & Commander - elokuvasta.
 
Nelsonin myötä matkalla havaittujen alusten määrä nousi viiteen.
Arvauskilpailuun osallistuneiden oppilaiden kasvoissa oli nähtävissä sekä karvasta pettymystä että toiveikkuutta -- isompia lukuja arvanneilla on kuitenkin mahdollisuus vielä päästä pisteille. Allekirjoittaneen arvaus seitsemästä alkaa kuitenkin vaikuttaa hieman matalalta.
 
Illan pimettyä laiva rauhoittui nauttimaan Kino Helenassa teemaan sopivasta Pirates of the Caribbean -elokuvasta. Merivahdissa kuitenkin seurattiin koordinaatteja silmä kovana. Milloin saavutettaisiin puolimatka Atlantin ylityksellä?
 
Hyvien tuuliolosuhteiden siivittämänä virstapylväs saavutettiin nelisen tuntia alkuperäisiä arvioita aiemmin. Hieman ennen puolimatkan saavuttamista alkoi lepovuorossa ollut runkomiehistö käyttäytymään levottomasti ja saapuilemaan takakannelle.
 
Klo 21:02 merivahdissa ollut ykkönen kantamiehistön kanssa kirjasi lukeman
1011 merimailia sekä Barbadokselle että Cap Verdelle. Puolimatkan krouvia juhlistettiin perinteikkäästi Kanarialaisella hunajarommilla. Tästähän Barbadoksen voi jo melkein nähdä!
 
Purjehtimisen lisäksi yövahtien tehtäviin on lisätty hyttien säännöllinen tuulettaminen kansiluukkujen kautta. Helteisissä oloissa luukkua avatessa ilmoille pelmahtaa varsin eläimellinen, erästä oppilasta lainataksemme "hien, aurinkorasvan, pierujen ja hampaiden kiristelyn" henkäys (oppilas jatkoi kuitenkin "päivääkään en vaihtaisi pois").
 
8.12. lounaan yhteydessä laivan viimeiset kuivahiivat käytettiin porkkanalaatikon kumppanina tarjoiltuun erinomaiseen, 2-vahdin Anun konditorian tuottamaan pullaan.
 
Näin "aurinkorasvavuoron" ollessa käynnissä oppilaat lähinnä keskittyvät auringon pakoiluun kannen vähäisissä varjopaikoissa. Paidan kastelu merivedessä on myös todettu toimivaksi avuksi helteen kurissa pitämiseen.
 
Muutamien joko AISissa tai lähistöllä havaittujen alusten lisäksi meri on ollut varsin tyhjä. Lentokaloja ja kelluvia levälauttoja on ollut laivan ympärillä jatkuvasti, mutta erikoisempia eläimiä ei ole nähty moneen päivään.
 
- I-vahdin Henri, Susanna, Jouko, Virpi, ja Juha
 
PS. Greetings and best wishes to The Grid team and Berlin Resistance. We hope Google Translate serves you well ;-)



Helenan Sanomat 7.12
paikassa 17ast 32 min N , 041ast 53min W
 
Paikallisuutisia
 
Itsenäisyyspäivää juhlittiin perinteisin menoin.
Itsenäisyypäivän iltaa vietettiin eilen Helenalla. Tukkansa kammanneet purjehdusoppilaat ja edustava runkomiehistö kokoontui sinivalkoisin lipuin koristeltuun sitloodaan nauttimaan juhlavan kolmen ruokalajin illallisen ja kuuntelemaan puheita ja musiikkia. Tonnikalapihviaterian kruunasi itse tehdyt karjanpiirakat (kiitos siitä Marjalle ja Heikille) ja jälkiruokakakut (kondiittoriyritys Anun Kakkukahvit ky). Reportterimme saamien tietojen mukaan cateringista vastannut II-vahti on nyt varattu pitkälle ensi vuoteen toimittamaan vastaavia tarjoiluja. Ilta-auringon valaistessa merta kannella oli iloinen tunnelma ja juhlinta jatkui pitkälle iltaan. Jatkoja vietettiin loisteliaassa täydenkuun valossa eikä kuuhulluus mainittavasti haitannut ilonpitoa
 
Makean veden suihkut palaavat käyttöön
Puolimatkan lähestyessä ja vesikoneen surahdettua menestyksekkäästi käyntiin kippari ilmoitti ilosanoman miehistölle – makeaa vettä saa taas säästeliäästi käyttää suihkussa. Tämä on jatkoa onnistuneelle veden säästöpolitiikalle ja edelleen vahvistanee oppilaiden jo iloista mielialaa. Palomiessuihkut kuitenkin jatkunevat kannella edelleen ja tuskin menettävät suosiotaan.
 
Pyykkipojat loppuneet alukselta
Itsenäisyyspäivän ajan vallinnut pyykkäyskielto aiheutti tänä aamuna ruuhkan pyykkitupaan ja edelleen reelingin kuivauspaikoille. Tuuleen muutenkin kadonneet pyykit ovat lisäksi pakottaneet oppilaat keksimään luovia ratkaisuja pyykkien kuivaamiseen ja uudet pyykkinarut ovat kovassa käytössä. Ruuhkan uskotaan helpottuvan huomenna.
 
Päivän menovinkit
 
Iltamusiikkia peräkannelle – suositut iltamusiikkisessiot peräkannella jatkuvat edelleen yleisön pyynnöstä – tosin tästeden sellaisella volyymilla, ettei runkomiehistön uni enää häiriytyisi. Musiikkitoivomuksia saa esittää vuorossa olevalle merivahdille
 
Urheiluvartti – Tarpeen mukaan etukannelle kokoontuvat harjoittelemaan urheilua kaipaavat oppilaspurjehtijat.
 
Kuutamoristeily – täydenkuun myötä suositut kuutamoristeilyt palaavat ohjelmaan. Mukaan pääsee kiipeämällä kannelle auringonlaskun jälkeen ja paluuaika on joustava. Merellisen kuutamomaiseman lisäksi pääsee nauttimaan merivahdin seurasta ja raikkaasta ilmasta  - vapaa pääsy.
 
Helena-Juorut – Huhujen mukaan II-vahti on siirtynyt ns. suklaasykliin – vahtivuorojen sykliin jolloin on keskityttävä pääasiassa auringonottoon ja lorvimiseen. Laivalääkärien mukaan lorvikatarrin oireita onkin jo havaittu. Tuskinpa tuota herkkua kuitenkaan kauan kestää, kolmoshytistä tirskutaan.
 
Itsenäisyyspäivän jatkot peräkannella sujuivat hauskoissa tunnelmissa.
Paikallalijoiden mukaan musiikki ja nauru raikasi pitkälle alkuiltaan.
Muutamat juhlijoista poistuivat yhdessä jopa messiin jatkamaan itsenäisyyspäivän viettoa. Juhlittiinkohan itsenäisyyspäivää jopa puolille yöin, sitloodasta kuiskitaan.
 
Sää: paistaa paistaa, ei tule kylmä
Päivän Motto: Nopeat syövät hitaat (etenkin Tsekkiläiset ketsit)
 
Eeva lähettää terveisiä kaikille tutuille, joille muisti ennen lähtöä kertoa mistä tätä blogia voi seurata :). Timolta terveisiä Susannalle, Iirolle ja Iirikselle – Ressulle rapsut toikkaroinnista. Annmarilta terveiset Jollakseen ja Tinalle, bisous a mes cheris a Bosc Roger.
Heikiltä terveiset tutuille ja kylänmiehille / naisille. Lähettäkää uusin seiska ja aurinkorasvaa.



Blogi 6.12 / Itsenäisyyspäivä
 
810 meripeninkulmaa Mindelosta kohti Barbadosta (jonne matkaa 1210 nm).
 
Tänään vietettiin itsenäisyyspäivää. Lumisen tai mustanharmaan maankamaran sijaan juhlallisuudet vietettiin kannella paahtavassa auringossa, kirkkaan sinisen mainingin toimittaessa lumikinosten virkaa. Aamun lipunnoston jälkeen kapteeni ja kaksi oppilasta pitivät puheet. Päällystö tarjosi maljat itsenäisen Suomen kunniaksi.
 
Oppilas Sarkamo kertoi puheessaan jääkäriliikkeen vaiheista ja arvoista.
Tämän jälkeen laivan kuopus Eeva toi oman sukupolvensa näkemyksen suomalaisuudesta. Molempia yhdisti ajatus, että Suomi on edelleen maa, jossa asiat ovat hyvin ja josta voimme olla ylpeitä. Myös kuunari Helena on käyntikortti kotimaastamme jokaisessa satamassa, jossa pysähdymme.
 
Tunnelma oli erikoisista olosuhteista huolimatta liikuttava. Purjealus on keskellä merta koti, ja myös isänmaa monelta osin sen mukana. Ruoat, musiikit, huumori ja meriveljeys ovat asioita, joita kohtaan nousi kiitollisuuden tunne.
 
Seuraavaksi alamme valmistella itsenäisyyspäivän illallista. Vahdit on jaettu vastuualueisiin, joihin kuuluu ruoka, ohjelma ja koristelu. Touhua ja intoa tuntuu riittävän.
 
Kolmosvahti haluaa lähettää terveisiä kaikille suomalaisille ja suomenmielisille. Lisäksi erityisterveiset lähtevät tänään seuraavasti:
 
Aki ja Antti lähettävät terveisiä perheillensä.
Kaisalta rakkaat terveiset Akille ja Anssille sekä Minna-tädille, jonka hellään huomaan on ollut hyvä jättää oma vene. Tiputtele ahkerasti lunta veneen päältä.
Eeva haluaa lähettää terveiset kissallensa Voldemortille.
Vaari on board rulettaa! Jippii Milla ja Aleksi. Ja rakkaat terveiset myös kotiväelle Ritvalle ja Roosalle. Sekä tietty Heikille ja Emilialle, Hannalle ja Mikolle, ja Antille.
Jaakko toivottaa tähtikirkkaita öitä Annalle ja Hilmalle, terveisiä Marjolle ja Lasselle Viiariin, Ellille ja Mimmille Someroon, Jokke- papalle, Leenalle, Ilonalle, Elinalle ja Staffanille Häppilään ja Helsinkiin, Riitalle ja Ollille Lahteen sekä Joskille Strömsinlahdelle.
Lisäksi Peteltä terveiset Malmille ja Laruun.
 
Hyvää itsenäisyyspäivää!
 
Huomenna on sitten toivottavasti puolimatkan juhlat!!
 
Kolmosvahti (Aki, Antti, Eeva, Ilkka, Jaakko, Kaisa)



Helenan Sanomat 5.12.
 
AJANKOHTAISTA
Pasaatituulten työnseisaukset jatkuvat – muutoksen tuulet puhaltavat lähipäivinä?
Pasaatituulten oikuttelut jatkuvat nyt jo viidettä päivää putkeen.
Pasaatien ammattiyhdistysliiton alankomaalainen puheenjohtaja Hans DeWind pitää sitkeästi kiinni tuulien oikeudesta kahdeksantuntiseen työpäivään.
Samalla kannalla oli myös pasaatituulten pääluottamusmies Jorge, joka valitteli epäinhimillisiä työskentelyolosuhteita ja huonoa palkkausta.
Helenan miehistön mielestä tämä taas on täysin sietämätöntä, koska näiden olosuhteiden johdosta Helena joutuu ajamaan iltaisin/öisin koneella, joka oleellisesti heikentää matkanteon mukavuutta ja hidastaa päämäärään saapumista. Helenan päällystö toikin viime neuvotteluissa esille sen, etteivät tuulten oikeudet päde kansainvälisillä vesillä, ja tämän lisäksi Helenan lakiasianosasto etsii kuumeisesti porsaanreikiä pattitilanteen ratkaisemiseksi.Seuraamme jatkossa tiivisti tämän klassisen 'Man vs.
Nature' tilanteen kehittymistä.
 
Psyyke kestää
Helenalla salamatkustajana toimivan reportterimme saamien sisäpiiritietojen mukaan matkalaisten mieliala on pysynyt korkealla. Tämä on varmasti huojentava tieto monille, sillä useissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että ympärillä vellova, ääreettömyyksiin saakka jatkuva meri ja merenkäynnin äänet, sekä auringonpalvonta keskellä Atlanttia lipuvan Helenan kannella ovat omiaan jännittämään ihmisen psyyken äärimmilleen. Kotiväelle siis tiedoksi, että vielä on mastoonsitomisilta vältytty – kuinka kauan, vain meri sen tietää.
 
KULTTUURI
Itsenäisyyspäivän valmistelut aikataulussa Huominen itsenäisyyspäivä tuo tullessaan mukavan muutoksen laivan perusrutiineihin. Eilisellä palaverilla perämies Ristolla alkoi nakki viuhumaan, ja I, II, ja III vahti sai kukin omat tehtävänsä huomisen juhlan onnistumisen varmistamiseksi. Illan pukukoodi on kuulemma merellinen mutta rento, ja luvassa on taatusti ikimuistoiset bileet keskellä Atlanttia.
 
KOKKIKULMAUS
Helena tarjoaa myös poikkeukselliset mahdollisuudet ruoanlaitosta joko enemmän tahi vähemmän kiinnostuneille.  Ruokaa saa valmistaa merenkäynnin velloessa 27:lle henkilölle, jolloin mittojen kanssa on suotavaa olla tarkkana. Eilen tämän huomasivat myös kantapään kautta IV vahdin pannukakku-pojat, jotka vahingossa tuikkasivat tuplamäärän jauhoja taikinaan. No, hyvin kävi pannari kuitenkin kaupaksi. Ko. Resepti on saatavissa myöhemmin julkaistavassa kokkikirjassa ”Le Soup de Helena – makuja valtameren takaa”.
SÄÄ
Scorzio, +30 C. Ei palele.
P.S.
Anu toivoo, että äiti laittaisi talteen maanantain iltapäivälehdet, niin näkisi linnan pukuja. :):):):) Silja lähettää terveisiä Paulille, Katalle, Ronjalle sekä Rauhamäen väelle.
Pekka lähettää terveisiä Mikaelalle ;) ja kotiväelle ja muillekin!
Jarskilta paljon terkkuja enon mussukoille Lopelle sekä suukkoja Minnille Thaimaahan!!
Villeltä Lauralle ja Juliukselle trooppiset terveiset!!
Hannulta terveiset äidille ja siskolle.
Marjalta terveiset vanhuksille ja Paulille.
Nelosvahti (Jarno, Ville, Pekka, Silja, Marja, Hannu) 


Blogi 4.12.
 
Tänään olemme saavuttaneet osimmoilleen neljänneksen avomerimatkastamme.
Kevyet tuulet ovat hieman vaivanneet etenemistämme. Miehistössä on pohdittu, että kielenkäyttömme on ollut liian asiallista, kiroilu voisi auttaa. Yövahdissa muisteltiin Captain Haddockin sanavarastoa. Aamupäivän kuumuudessa ja rautagenuan kuljettamana kippari piristi meitä uintitauolla, alla oli n. 5 km vettä. Pukspröötiltä esitettiin erinäisiä taitohyppyjä, Heikin kokovoltti ansaitsee erityismaininnan. Uinnin ja lounaan jälkeen öisen kiroilun vaikutus alkoi näkyä ja tuuli viretä; purjeet saatiin ylös.
 
Koulunpenkilläkin olemme olleet. Kippari piti eilen tunnin navigoinnista sekä paikanmäärityksestä ja tänään purjehduksen teoriasta. Helteen ( 30 astetta ) turruttamat aivomme pinnistelivät ja taltioivat hyvät opit.
 
Kalastusta on jatkettu, täytyy myöntää laihoin tuloksin. Tänään vielä moottorilla ajaessamme havaitsimme kalaparven, doradoja hyppi komeasti aalloilla. Toiveikkaana kurssia muutettiin parven suuntaan, jotta joku nappaisi kiinni liki koko matkan perässä vedettyyn vieheeseen. Hetken jännättiin mutta tärppiä ei tullut.
 
Kuumuuteen on alettu sopeutua ja aluksen rutiinit ja työnjako toimii hyvin. Kaupasta ostettu leipä on loppu. Kuitenkin Helenan leipomo pelastaa tilanteen ja tuoretta leipää on saatu jokapäivä.
Tuoreet kasvikset, hedelmät ja vihannekset ovat olleet loppu jo aikoja sitten.
Juuri nyt kuljetaan purjeilla kohti Barbadosta kohtuuhyvää seitsemän solmun vauhtia.
Päivän motto: Elämä on life-linea.
 
 
Joukolta rakkaat terveiset Sarille ja Juusolle plus kaikille muillekin.
Juhalta rakkaat halit ja terkut Maijulle,Wilmalle, Sinille,Adalle,Kristianille,Jussille,Mikolle,Aapolle ja Vennalle ja kaikille muillekin jotka seuraavat seikkailuamme.
 
 
Ykkösvahti (Jouko,Juha,Susanna,Henri,Virpi)


Blogi 3.12.
 
Helena Oyj:n osavuosikatsaus Q2/1248
 
Olennaisimmat tapahtumat Q1:n aikana
 
Lähtökohdat ylityksen ensimmäiseen kvartaaliin olivat haasteelliset.
Sähköteknisessä yksikössä ilmenneet sinnikkäät tekniset haasteet uhkasivat koko yrityksen toimintaa. Yhtiön johdon, erityisesti teknisen johtajan
(=Peten) tinkimättömien ponnistelujen ansiosta nämä haasteet saatiin kuitenkin ratkaistua ja yhtiö lähti uuteen tuloskauteen luottavaisin mielin. Lisäksi huoltojakson ajaksi järjestetty logistiikkaketju
(=henkilöauto) mahdollisti edullisen varastokapasiteetin muodostamisen odotettavissa olevaa kysyntähuippua varten. Potentiaalia tuki myös marinan henkilöstön tietotaito ja väsymätön ongelmanratkaisutyö, josta yhtiö on hyvin kiitollinen.
 
Välillä tuulimarkkinoilla on ollut vilkasta ja välillä yhtiö on joutunut hiljaisen markkinatilanteen vuoksi turvautumaan sopeuttamistoimiin, kuten yhtiön henkilöstön määräaikaisiin lomauttamisiin sekä työntekijöiden korvaamiseen konevoimin tapahtuvalla tuotannolla. Kuluneen neljänneksen aikana yhtiön toimintaa on merkittävästi haitannut ”mustan kullan”
jalostus- ja poistoprosessissa havaitut haasteet, joita on markkinoilla verrattu jopa Talvivaaran liuotusprosessissa havaittuihin ongelmiin.
Biotekniikan divisioonassa (ko. divisioona tuottaa sekä biomassaa että teknologisia innovaatioita) ongelman poistamiseksi tehty väsymätön tuotekehitysprosessi on kuitenkin tuottanut merkittävää tulosta.
 
Yhtiön toimintaedellytyksiä parannettiin olennaisesti Q1:n aikana suoritetuilla onnistuneilla raaka-ainehankinnoilla yhteistyökumppaniltamme Cap Verde Ltd:ltä. Yhtiö onnistui hankkimaan toiminnalleen olennaisia raaka-aineita merkittävästi markkinahintaa edullisemmin. Tällä hetkellä markkinoilla onkin hetkittäistä ylitarjontaa mm. pähkinöistä, suklaasta ja virvoitusjuomista.
 
Henkilöstön vaihtuvuus on ollut hyvin vähäistä, jonka yhtiön johto näkee – haastava toimintaympäristö huomioiden – erittäin positiivisena asiana.
Yhtiössä toteutetun ”Halssi”-henkilöstökyselyn perusteella tämä johtuu menestyksellisesti implementoiduista henkilöstökannustumista sekä henkilöstöä motivoivasta hyvästä johtamisesta.
 
Näkymät loppuvuodelle
 
Henkilöstön viihtyvyyteen on panostettu perustamalla Helena Sea Spa kylpylä, jossa järjestetään päivittäistä suolakuorintaa paloletkun avulla.
Lisäksi henkilöstö on osoittanut kiinnostusta portugalinkieliseen elokuvatarjontaan alamessissä. Koulutukset parantavat henkilöstön osaamista ja motivaatiota päivä päivältä. Kannustinpalkkiot ja pienryhmätoiminta tuottaa selvästikin erikoistuneita ryhmiä, joiden vaikutus yrityksen ISO9001 laatusertifioinnin mukaiseen toimintaan on havaittavissa jopa naapurilaivoilta - joita tosin ei ole viimepäivinä havaittu.  Henkilöstön usko yrityksen (ylityksen) menestykseen on vahva.
 
Edellä mainittu tuoteinnovaatio mustan kullan jalostusprosessissa tulee yhtiön johdon näkemyksen mukaan vaikuttamaan positiivisesti tulevaisuuden näkymiin. Tuotantoprosessien suhteen toimitusketjussa on havaittu komponenttipulasta johtuva riski, joka realisoituu kalvopumpun rajallisiin vara-osiin. Lakiasiainosastomme mukaan raaka-aineiden, erityisesti virvoitusjuomien, jälkimarkkinoiden todennäköisen virkistymisen vuoksi yhtiön sisäistä valvontaa tullaan tehostamaan mm. lahjonnan ja pakkotyön estämiseksi. Edellä mainituista toiminnoista johtuen Helena Oyj:n pörssikurssien uskotaan kehittyvän parempaan suuntaan markkinatilanteen pysyessä toisaalta haastavana. Kalojen kehnon kiinnostuksen vieheeseen ei uskota vaikuttavan osakkeen arvoon. Yhtiön toimitusjohtaja Timo on luottavainen yhtiön positiiviseen tuloskehitykseen, vaikka toivookin pasaatituulimarkkinoiden piristyvän lähipäivien aikana.
 
Päivän motto: ”Sisulla siitä selviää”
 
326nm Mindelosta suuntaan 263 astetta
 
Kakkosvahti (Ansku, Anu, Eeva, Heikki, Juhani ja Timo)
 
Timot lähettää terveisiä kotiväelle Tampereelle ja Raumalle Juhanilta terkkuja Minnalle, Henrille ja Heidille.
Heikiltä terkkuja Annalle, kotiväelle Paulatielle ja kollegoille Valimotiellä.
Eevalta terveisiä Saanalle, Emilialle, Joalle ja muulle perheelle



Blogi 2.12.
 
173nm Mindelosta suuntaan 264 astetta
 
Yö ja valkeneva aamu ajettiin pääosin koneella sateessa. Kun purjeet eivät olleet vakauttamassa venettä, keikutti maininki laivaa puuduttavasti ja jyrkästi puolelta toiselle. Sekä istuminen, että makaaminen punkassa oli vaikeaa. Aamun valjetessa sekä merivahdissa olleet, että nukkumista harjoitelleet näyttivät yhtä väsyneiltä ja märiltä. Kansivuorossa olleilla neste oli vettä, punkistaan ryömineillä merimöröillä puolestaan hikeä.
 
Aamulla ihmettelimme missä pasaatituulet ovat. Taivas oli synkkä. Perämies Risto kertoi, että olivat taannoin ajaneet viisi päivää koneella ennen pasaatituulten alkamista merialueella, josta ne ovat vuosisatojen ajan löytyneet.
 
Aurinko kuitenkin puhkaisi pilvet ennen lounasta, tuuli nousi ja Helenan upeat purjeet ovat kaikki ylhäällä. Miehistöstä suuri osa puolestaan makuulla purjeiden hautausmaan päällä.
Aamupäivän aurinko kirvoitti Eevan myös runoilemaan merielämästä. Runo kuuluu näin: ”Meressä on paljon vettä, voi että.” Hän myöhemmin kuvasi luomisprosessia kertomalla runon syntyneen ”siitä, kun ei jutut riitä.”
Risto toivoi, että keksitään koirvahdissa mielummin mottoja ja osavuosikatsaus.
 
Runot ja aurinko saivat kantta spuulanneet miehet innostumaan aamupesusta paloletkulla. Tehtävään erittäin hyvin sopiva kansimiehemme Pete laski paineella vettä rivissä seisovien miesten päälle kuin vankilaelokuvassa.
Ei tarvinnut edes itse tietää mistä kohdasta pestään, koska Pete ohjeisti senkin. Sovittiin, että vastaava erikoispesu on tästä lähtien luvassa joka päivä ennen lounasta.
 
Kun vertaa aamun ankeutta ja kosteutta tätä blogia kirjoittaessa paistavaan aurinkoon ja hyvään fiilikseen, on ero melkoinen. Lienee osa lajin hienoutta, että kontrastit korostuvat.
 
Kolmosvahti (Ilkka, Kaisa, Antti, Aki, Eeva, Jaakko)
 
Terveisiä kaikille Antin naisille ja Akin hammaskeijuille! Vaari yrittää kovasti pysyä nuorison menossa mukana.



Bloki 01.12.  paikassa 20mpk Mindelosta länteen.
 
Keula kohti Barbadosta!
 
Viimeinen ilta Mindelossa kului Marinan edelleen raikuvan rytmimusiikin tahdissa mutta jo vähemmen innostavasti. Ilta meni lähistön supermarketteja tyhjentäen ja lähistön pikkukuppiloissa ruokaillen.
Mindelo näytti myös kurjempaa puoltansa ruokaa kerjäävien katulapsien muodossa. Paikallisten ilta vaikutti kuitenkin etupäässä elämäniloiselta.
 
Aamu valkeni jälleen Kap Verdelle epätyypillisesti pilvisenä. Ilmapiiri oli jo lähdön sähköistämä kaikkien ajatusten kohdistuessa merelle ja Uuteen Maailmaan. Marinaa täytti vielä Tanskan, Ruotsin ja Norjan ja kaikkien muiden maiden  lipun alla purjehtivat veneet jotka nyt ylväs Helena hyvästeli. Vesitankit täydennettiin ja viimeiset ostokset tehtiin.
Mukaan lähti tuoretta tavaraa 19 kg kalahallista. Kilohinta oli Suomea edullisempi. Perämies Risto kertasi vielä ruokavaliotamme ylityksellä, hedelmiä ei enää ole ja vitamiinia saamme tuoremehusta ja porkkanasta.
Laivan aamupalaverissa julistettiin myös veikkauskilpailu. Barbadokselle saapumisajan ja matkan aikana näkemiemme alusten määrän parhaiten veikanneille on luvassa ruhtinaallisia palkintoja.
 
Köysien irrottua satama karisi pikaisesti palo- ja kryssimisharjoitusten muodossa. Palasimme merielämään ja sen rutiineihin. Matka sujui leppoisassa tuulessa Kap Verden saarten karuutta hämmästellen. Paikallinen sorakeisari lienee rikas mies? Puolipilvistä on edelleen ja edessämme on edelleen sadealueita, jotka pyörittävät tuulta ja paukuttavat välillä Helenan purjeita. Ohitimme myös englantilaisen Marinassa tapaamamme yksinpurjehtijan, joka lähti pienellä veneellään kohti Karibiaa. Kyseessä on herran kahdeksas Atlantin yksinylityspurjehdus! Herra tykkäsi myös enemmän Marinan oluesta kuin nykymaailman menosta tai brittieliitin veneilykulttuurista. Toivotamme onnea kyseiselle sympaattiselle miehellä hänen matkalleen, joka tullee pääättymään joulun aikoihin.
 
Ilmapiiri laivassa on odottava mutta harmooninen. Kiva olla taas merellä ja nyt lopulta itse päätehtävässä. Ylittämässä Atlantia. Odotamme pasaatituulien saavuttamista ½-1 vrk sisällä, jotka puhaltanevat meitä nykyajan kolumbuksia suoraan kohti Karibiaa
 
Terveisiä Lauralle ja Juliukselle!
 
Nelosvahti (Ville, Jarno, Silja, Pekka, Hannu ja Marja)




Mindelopäivän 30.11. kokemuksia

Eilen Helena kiinnittäytyi kyljestään paraatipaikalle Mindelon paahtavan auringon alle. Kap Verdeläiset priorisoivat lauantai-iltana maahantulobyrokratiat melko matalalle, joten laskimme keltaisen ”ruttolipun” mielivaltaisesti ja nappaamme leimat passeihimme vasta maanantaina ennen lähtöä.

Vietettyämme muutaman päivän avomerellä, halusimme tietenkin tarkastaa legendaarisen merimiesten kantapaikan Clube Nauticon. Harmiksemme kyseinen kuppila oli pistänyt lapun luukulle, mutta onneksemme Marina Mindelo tarjosi vähintäänkin yhtä hyvän ratkaisun. Pehmeä lasku kohti maaelämää löytyi kelluvan ravintolan muodossa näppärästi suoraan laiturin päästä.
Allekirjoittanut kärsii tosiaankin pahanlaatuisesta keinumisesta tukevalla maalla.

Illalla lähes koko porukka nautti yhteisen illallisen ja saimme hämmästellä tarjoilijan huikeaa muistia. Reilut parikymmentä henkilöä, muutama eri saapumisaika ja jaettu laskukaan ei ollut mikään ongelma, eikä muistilappukaan ollut missään vaiheessa tarpeen. Täytettyämme vatsamme pääsimme kotimatkalla nauttimaan paikallisista katubileistä. Suljetulla tiellä livemusiikki raikasi kaiuttimista ja paikalliset tanssivat. Osalla miehistöstämmekin tanssijalka vipatti ja ilmeisesti  sitloodan rajattomista aukioloajoista nautittiin aamun sarastukseen asti.

Muutamaa tuntia myöhemmin heräilimme ensimmäiseen yhteiseen sunnuntaiaamuumme. Tarjolla ei tosin ollut munia ja pekonia, syyksi Helenalla ensimmäistä kertaa oleva aavistelee maissaoloamme. Joulun odotuskin alkoi adventtikalenterin ensimmäisen luukun avaamisella, suurkiitokset vanhemmalle Eevalle sen tuomisesta Helenalle. Yhdentoista pintaan hyppäsimme kahteen pikkubussiin ja lähdimme kiertämään saarta.
Kuskiemme valitsemat ”näköalapaikat” aiheuttivat hieman huvitusta, Kap Verdehän ei ole luonnoltaan ja väritykseltään nimensä veroinen. Ainakin toisessa bussissa laulu raikasi ja kuski todellakin ansaitsi kierroksen päätyttyä aavistuksen reilumman tipin.

Nyt edessä on ahkeraa ruoka- ja herkkuvarastojen täyttöä. Viisi päivää lämmittelimme merellä ja pääsimme hieman purjehduksen makuun, seuraavat pari viikkoa olemmekin sitten asian ytimessä ja tositoimissa!


Aluksen juniori, kolmosvahdin ”pikkusisko” ja hallitseva UNO-mestari Eeva lähettää paljon terveisiä perheelle Espooseen, olkaa huoleti, kaikki hyvin! Porin suuntaan myös terveisiä jos joku kaveri sattuu lueskelemaan blogia.

Kolmosvahti (Aki, Antti, Eeva, Ilkka, Jaakko, Kaisa) kiittää ja nauttii viimeisestä illasta Mindelossa, Kap Verdellä!

P.S. Anulta terkut tänään hienosti joulukonsertoineelle Puijon kamarikuorolle!



Mindelossa 29.11.2014
 
Helenan merikansa heräsi Atlantin kimmeltävään aamuun ihmettelemään horisontissa nousevaa Sao Antaon saaren rosoista poskea. Pian sen jälkeen aukesivat kännykät ja ensimmäiset kiiruhtivat viestittämään kotijoukoille, että hengissä yhä ollaan tahi pyytämään puolisoa ottamaan pyykit koneesta kuivumaan.
 
Lähestymme Mindeloa koneen voimin, koska tuuli kuoli yöllä. Lämpötila kannella on öisinkin jo mukavahko ja päivällä etukannen täyttää Playa de Helenan asiakaskunta. Aurinkorasvaa kuluu jo litroittain ja saimme Anulta eilen opastuksen juoda vähintään kolme litraa vettä per nuppi, jottei hänelle tulisi nesteytystöitä.
 
Valmistautuminen rantautumiseen käynnistyi myös. Helenaa on pyyhitty, hinkattu ja kiillotettu. Lankonki on korjattu ja itse kukin on miettinyt oman henkilökohtaisen ostoslistansa valmiiksi. Ilmeisesti kaiken sortin pikkunaposteltava ja virvoitusjuomat ovat kovimmassa huudossa.
Suklaapatukat ja kokistölkit ovat käypää valuuttaa Atlantilla tiskivuorojen tai muiden nakkien välttämiseen.
 
Muutama huomio laivaelämästä:
 
Hyttien ilmanlaatu ei täytä Ilmatieteenlaitoksen laatumääräyksiä ja sen tähden merivahti käy yöllä aukomassa hyttien kattoluukkuja tunnin välein päästääkseen radioaktiiviset laskeumat kannelle. Henkilökohtainen hygienia on huomattavasti parantunut, kun jokainen on löytänyt oman asentonsa merivesisuihkukopin käyttöön. Miehistön henkinen tila näyttää parantuneen merisairastajien podettua tarpeekseen ja heidän herättyä taas henkiin.
Yleinen rentoutuminen on lisääntynyt siinä määrin, ettei nukkuakaan enää aina jaksa.
 
Suunnitelmana on viipyä Mindelossa kaksi yötä, tarkkailla paikallismenoa järjestetyn saarikierroksen kyydissä ja opetella taas kävelemään normaaliin tyyliin pitelemättä seinistä kiinni.
 
Annmari lähettää suuret halit ja pusut Ranskaan ja Suomeen.
 
Pete lähettää Lauttasaareen kovasti terveisiä.
 
Kaikilta muiltakin terveisiä ja haleja rakkaille koti-Suomeen!
 
II-vahdin Annmari ja Juhani


Perjantai 28.11.
19º43' N
23º08' W
 
Matka on taittunut vaihtelevissa, mutta myötäisissä tuulioloissa kohti Kap Verdeä. Viime yönä tuulen tyyntyminen ja kääntyminen sai kipparin käskemään kaikki purjeet alas aamuneljän aikaan. Näin ollen matkaa jatkettiin pääkoneen voimalla suuntaan 214 astetta suoraan kohti Mindelon satamakaupunkia. Matkaa on jäljellä noin 200 mailia (28/11 1400 UTC) ja kolmosvahdin valistunut arvaus perille saapumisesta on lauantaina alkuillan aikaan.
 
Yleisin puheenaihe aluksella on oikuttelevan kahvinkeittimen ohella ollut mustavesipumpun toiminta tai pikemminkin sen toimimattomuus. Useista korjausyrityksistä huolimatta henkilökunta ei saanut pumppua toimimaan ja näin ollen mustavesitankkeja alettiin tyhjentämään talkoovoimin käsipuimpulla purjehdusoppilaiden toimesta. Konehuoneessa alkoi käydä kuhina kun pumppaaja toisensa jälkeen kävi vuorollaan hikoillen kampeamassa tätä mustaa kultaa pois aluksesta. Kolmosvahtilaiset  ovat päässeet nauttimaan tästä toimenpiteestä hieman muita enemmän, mutta todettakoon että mustan veden pumppaaminen käy mainiosti päivittäisestä hyötyliikuntasuoritteesta. Nyttemmin pumppaustehtävä on vakioitu koiravahdin (klo 00-04) tehtäväksi. Tasapuolisuuden nimissä onkin kohtuullista, että muutkin ryhmät pääsevät nauttimaan tästä seikkailupurjehduksen spesiaaliteetista.
 
Delfiini- ja merikilpikonnahavaintojen lisäksi on kannelta bongattu tänään myrskykeijuja (Oceanodroma leucorhoa). Tämän pohjois-Atlantin kalliorannoilla pesivän ulappalintuihin kuuluvan linnun tunnistuksessa on käytetty kuunarin kirjaston lintuopasta. Iltapäivän ohjelmassa on tänään harvinaista herkkua, pääsemme pulahtamaan uimaan keskellä Atlanttia.
Kuriositeettinä kerrottankoon että veden syvyys on reilut neljä kilometriä, ei siis vaaraa pohjaan osumisesta hypätessäkään. Hii-o-hoi, matka jatkukoon!
 
Terveiset Suomeen, erityisesti Mäyrätien asukeille Helsinkiin!
 
Kolmosvahdin (Aki, Antti, Eeva, Ilkka, Jaakko, Kaisa) tuntemuksia ja havaintoja Atlantilta kirjoitti Jaakko



26.-27.11.  paikassa 21ast31min N ja 22ast06min W Ja matka jatkuu.

Keskiviikkona saimme päivälliseksi nelostiimimme tekemää makoisaa kaalilaatikkoa. Hyvä Hannu ja Marja! Kaalihan on tunnetusti erinomaisesti säilyvä vihannes, joten ainakin ennenvanhaan ruumat olivat täynnä kaalinpäitä. Parsakaalin säilyvyyden kanssa on niin ja näin, joten siitä tehtyä herkullista sosekeittoa valkosipulilla ja krutongeilla säväytettynä ykköset tänään lounaaksi tarjosivat. Ja kun kerran ruuista puhutaan, niin aamulla oli kaurapuuroa ja torstain kunniaksi tänään saamme päivälliseksi hernekeittoa ja pannaria. Nälkää ei ole vielä nähty.
Hedelmät on kohta syöty, joten ei keripukistakaan pelkoa. Vielä.
Kalastus on ollut toistaiseksi tuloksetonta.

Keskiviikko oli aika monen suihkupäivä – ja sen huomasi  laivan raikkaudesta. Tosin torstaina meitä sitten muistutettiin veden säästön tärkeydestä varsinaisen ylityksen suhteen.

Illalla tuuli äityi puuskaiseksi ja saimme aivan tosissamme tehdä töitä ruorin kanssa. Vauhti oli yli 13 solmun. Kokeneillakin purjehtijoilla oli täysi työn ruorin kanssa tanssiessa - saatikka tällaisella tapilla, joka saa varvastella nähdäkseen jotain mittareita, joiden avulla arpoa suuntaa pimeällä merellä. Onneksi kapteeni tuli apuun ja puolilta öin otimme kahden vahtiporukan voimin alas sen Fishermanin. Vähän meno tasaantui, mutta yö oli aikamoista kolinaa ja kilinää, ja osa porukasta olikin paennut messiin nukkumaan. Merisairaus ei ole enää kuitenkaan alusta vaivannut. Hurraa! Yöllä on kuulemma nähty pyöriäisiäkin. Ja aamulla Fisherman oli taas hilattu ylös.

Tänäänkin tehtiin päivällä lehmänkäännös ja vaihdettiin suuntaa.

Wet&wild -niminen purjealus seuraa meitä. Olivat ottaneet aamusella yhteyttä ja treffit on kuulema sovittu toiveikkaasti jo lauantaille Mindeloon. Saas nähdä. Linnuntietä sinne on vielä matkaa 330 merimailia. Ollaan tultu jo 580 mailia.

Laivalla tuntuu olevan kaikki kunnossa. Mitä nyt tässä koko ajan hypin painamassa jonkun mustan veden hälytysnappia, ja kansimiehet juoksevat ees ja taas. Joten sillä suunnalla on haasteita edelleen. Aurinko kuitenkin paistaa, ja tulemme tunnelman koko ajan  kohotessa myös paremmiksi purjehtijoiksi.

Nelosvahdin (Pekka, Marja, Hannu, Jarno, Ville ja Silja) puolesta kirjasi viimemainittu.



Blogi 26.11
 
Yövahdit sujuivat mukiinmenevästi ja aamiaiselle kerääntyi pääosin hyvin nukkunutta porukkaa. Ilmeisesti on matkustettava Atlantille saadakseen nukuttua kuin tukki.
 
Aamun valjettua lyhyen aamupalaverin jälkeen suoritettiin lehmänkäännös läntisempään suuntaan koska yön aikana suunnaksi oli muuttunut Kemi (eli Afrikan rannikko). Samassa yhteydessä nostettiin myös fisherman's stay sail saadaksemme kiinni heikosta tuulenviristä ja pitääksemme järkevän matkanopeuden kohti Kap Verdeä. Pasaatituuli on vielä hakusessa.
 
Uusien purjeiden nostaminen on aina ollut hieman hastavaa, ei vähiten purjeiden hautausmaan sekalaisen järjestyksen. Tuottaaksemme järjestystä tähän kaaokseen merkattiin fisu kulmastaan merkinnällä. Saattoi tosin käydä niin, että ensin fisuksi merkittiin maini. Merkitsijällä ei selvästi ole tulevaisuutta graffititaiteilijana.
 
Joutsenia!!! Huuto kaikuu ympäri laivaa. Tarkempi lajinmääritys osoittaa kuitenkin eläimet delfiineeiksi! Delfiinejä huudon kuuluessa oppilaat pinkovat kannelle kuin rasvatut silakat, mutta delfiinit eivät toistaiseksi näyttäydy muille kuin kannella olleelle vahdille.
 
Muuta liikennettä ei ole juurikaan ollut. Muutama ARC-vene, joko AISilla tai ilman, ja eilen vastaantullut öljynetsintäalus ja tänäaamuinen autonkuljetuslautta.
 
Laivan kulkuun alkaa syntymään rutiini. Syödään, purjehditaan, syödään, siivotaan, syödään, nukutaan, syödään, kokataan, syödään, pumpataan poterossa. Nyt tuo jälkimmäinen mustan kullan etsintä sentään taitaa olla historiaa uuden konepumpun myötä. Hartaana koekäyttötarpeita odotellessa.
 
Aina välillä on aikaa makoilla kannella kirjan tai kiikareiden kanssa, ja messistä eilen illalla kuului myös kitaran soittoa. Vielä yölämpötilat eivät puolla purjekasalla nukkumista. Etelänristin nousua odotellessa.
 
I-vahdin Henri & Susanna   


S 1248  bloki 24 – 25.11 2014
Sunnuntaina pidetyn turvakoulutuksen jälkeen sovittiin, että hotellissa yöpyvät matkalaiset ilmoittautuvat Helenalla maanantaiaamuna viimeistään kello 09.00. Maanantain ohjelmassa oli vielä viimeiset lähtövalmistelut, tankkkaukset ja tuoretavaroiden hankkiminen. Kauppaan lähti perämiehen avuksi ryhmä oppilaita kun muut jäivät alukselle. Tankkiautoa odotettiin tankkaamaan dieseliä puolen päivän aikaan, vettä saatoimme tankata itse satamasta. Satama oli aurinkoisena päivänä hiostavan kuuma ja odottavan aika muutenkin pitkä, joten tankkiauton viipyminen tuntui turhauttavalta.
Kaupparyhmäkin tuntui viipyvän, mutta nähdessämme millaisen määrän ruokaa he mukanaan toivat ymmärsi hyvin, että kaupassa oli vierähtänyt tovi jos toinenkin.
Kun ruokatarvikkeet oli saatu paikoilleen, pidimme perinteisen esittäymiskierroksen istuinlaatikossa. Meitä on 23 oppilasta ja 4 runkomiehistön jäsentä. Mielenkiintoista porukkaa. Mukavasti olivat kippari ja perämies saaneet meistä ”sekoitettua” sopivat vahdit, joiden kanssa tulevat viikot yhdessä purjehdimme ja työskentelemme Helenalla.
Kello viideltä tankkiauto vihdoinkin saapui paikalle ja tankkaus sujui onneksi odotettua nopeammin. Satama on paikoin Helenalle liian matala ja sieltä voi lähteä vain nousuveden aikana. Vesi oli jo laskemassa, joten heti tankkauksen valmistuttua lähtemään liikkeelle. Viereinen tsekkialus LaGrace siirtyi ensin pois edestämme ja tämän jälkeen aloimme satamahenkilökunnan avustaessa kääntää Helenaa. Kello 17.50 olimme aallonmurtajan suulla ja matkalla kohti Kap Verdeä.
Nostimme purjeita heti ulos päästyämme järjestyksessä jib, fore ja mainstay. Pimeä laskeutui hyvin pian ja isopurjeen nostaminen jätettiin seuraavaksi aamuksi. Yön vahtien aikana opeteltiin Helenan ohjausta ja muutenkin perustehtäviä aluksella. III-vahdin osalle osui koiravahdin aikaan  vähän suunnittelemattomiakin tehtäviä, mutta onneksi vahti suoritti ansiokkaasti myös yön ylimääräiset tankkeihin liittyneet haasteet.
Aamun valjettua nostettiin isopurjekin ylös, tosin yhdellä reivillä pienennettynä. Isopurje rauhoitti hyvin menoa ja keinumista. Päivän aikana aloitettiin kalastus ja tilauksia tehtiin ainakin tonnikalasta, doradosta ja haikaloista. Saa nähdä miten hyvin kalastus onnistuu tulevina päivinä ja toteutuvatko saalistoiveet. Tuulen hiukan laantuessa nostimme isopurjeen kokonaan ylös ja vauhti paranikin heti.  Myötäinen tuuli tuntuu vain koko ajan vievän meitä hiukan liikaa itään määränpäätämme ajatellen, mutta uskomme pasaatituulien vievän meitä oikeampaan suuntaan heti kun pääsemme riittävän etelään. Kaikkiaan ensimmäisen purjehdusvuorokauden aikana maileja on kertynyt 177, joten matkavauhdissa on parannettavaa ehtiäksemme seuraavaan satamaan tilattuun laituriaikaan. Ruuanlaitossa, päivittäisessä siivouksessa ja muissa Helenan perustehtävissä on myös päästy hyvin vauhtiin, joten meillä on odotettavissa mukavaa laatuaikaa Helenalla tästä eteenkin päin.
Näimme myös kolme kilpikonnaa. Nämä olivat nopeita ja väistivät yhteentörmäyksen. ARC-veneiden armadasta olemme tämän vuorokauden aikana havainneet parikymmentä venettä joko aistinvaraisesti tai optisesti. Koska tuuli tuli purjeisiimme vasemmalta, muutaman kerran näitä kilpailijoita saatiin yön pimeydessä väistääkin.
4- vahdin Marja


Blokin S1248 avaus

Hei, ohessa porukkamme kuva. Mukavaa porukkaa, odottaneet tätä reissua jo kauan. Laiva on todella lastattu täyteen näin suuren porukan tarpeiden tyydyttämiseksi pitkän matkan ajaksi.
Tavoitteena on ollut, ettei Cap Verdeltä, jossa maahantuotu ruoka on kallista ei tarvitsisi juuri mitään hankkia.
Koneet ja laitteet on saatu kuntoon, nyt odotamme pikaista polttoaineen tankkausta, sillä nyt on vesi laskemassa ja kohta emme pääse ulos satamasta.
Lisäksi kyljessämme on Tsekkiläinen merirosvokoululaiva. Joka tapauksessa lädemme tänään, vaikka sitten yöllä, kun vesi taas nousee.
Tuuliennuste lupaa kevyttä myötätuulta ainakin muutaman vuorokauden.
Matkaa Mindeloon Capo Verdelle on reilut 800 mpk ja tavoitteemme on olla perillä lauantaina.

Tästä eteenpäin blokia jatkavat purjehtivat oppilaat. Pyrimme kirjoittelemaan seikkailustamme kerran vuorokaudessa.

terv Kippari Timo



© STAF Suomen Purjelaivasäätiö | Site Engine By Megative Tmi